Vesa Vihriälä ryöpyttää ay-johtajia ja patistaa hallitusta työllisyystoimiin – "aikaa ei ole yhtään hukattavissa"
Ekonomisti ja työelämäprofessori Vesa Vihriälän mukaan koronakriisi on lisännyt rakenteellisesti työllisyyttä vahvistavien toimien tärkeyttä.
Vihriälä viittaa valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) lupaukseen, että hallitus tekee toimet 30 000 työllisen saamiseksi syyskuun budjettiriiheen mennessä.
Ammattiyhdistysliikkeessä uuden rahaministerin puheisiin on kuitenkin suhtauduttu nuivasti.
– Useat ay-johtajat ovat pitäneet (työllisyystoimien) aikataulua mahdottomana. Minusta hallituksella ei kuitenkaan ole muuta vaihtoehtoa, jos se aikoo toimia vastuullisesti, ekonomisti kirjoittaa blogissaan.
Vihriälä tyrmää väitteen, jonka mukaan keinojen etsimiseen ei olisi riittävästi aikaa.
– Ajanpuute voisi olla ongelma, jos päätöksenteossa lähdettäisiin liikkeelle puhtaalta pöydältä. Näin ei kuitenkaan ole. Työllisyyttä edistäviä politiikkatoimia on selvitetty vuosien ajan. Tuorein suomalainen monia teemoja käsitellyt kirjallisuuskatsaus julkaistiin kesäkuun alussa, Vihriälä kirjoittaa.
Myöskään talouden täsmällisen tilannekuvan epäselvyys koronatilanteessa ei ole Vihriälän mukaan hyvä syy päätöksenteon lykkäämiseen.
– Työllisyysastetta on tarpeen nostaa rakenteellisesti, ts. suhdannetilanteesta riippumattomasti. Tällaiset suhdannetilanteesta riippumattomasti työllisyyttä parantavat toimet vaikuttavat tyypillisesti hitaasti. Tämän vuoksi ne pitäisi saada liikkeelle mahdollisimman nopeasti.
Ay-johtajat ovat lisäksi todenneet, etteivät he voi sitoutua mihinkään toimiin, jotka koetaan heikennyksiksi työntekijöille.
Vihriälästä pelko voi olla todellinen, mutta ekonomisti ei pidä asennetta kovin kaukonäköisenä hyvinvointivaltion rahoituksen näkökulmasta.
– Työllisyysasteen rakenteellisen nostamisen keskeinen – joskaan ei ainoa – peruste on julkisen talouden rahoitustasapainon parantaminen hyvinvointivaltion rahoituksen varmistamiseksi. Tämä tarve ei katoa minnekään ajan mittaan.
Vihriälä lisää, että työllisyyttä parantavat toimet eivät voi olla voittopuolisesti sellaisia, että ne aiheuttaisivat suuria kustannuksia julkiselle taloudelle verrattuna lisätyöllisyyden tuomiin verotuloihin ja esimerkiksi työttömyysturvan menojen pienentymiseen.
Vihriälä korostaa, että vastuu politiikasta on viime kädessä hallituksella itsellään.
– Se ei voi panna päätä pensaaseen ja odottaa ihmettä ratkaisemaan julkisen talouden ongelmaa. Kun otetaan huomioon koronan vaikutus ja hallituksen varsin vaatimattomat saavutukset työllisyyspolitiikassa sen ensimmäisen toimintavuoden aikana, aikaa ei ole yhtään hukattavissa.