Venäjän ulkoministerin kutsu Etyj-kokoukseen kirvoitti boikotteja – kaikki osallistujat eivät halua istua samaan pöytään
Ainakin Ukrainan ja kolmen Baltian maan ulkoministerit aikovat boikotoida Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin ulkoministerikokousta loppuviikosta. Syynä on se, että Etyjin puheenjohtajamaa Pohjois-Makedonia on kutsunut paikalle myös Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin.
Baltian maiden ulkoministereiden tiistaina julkistaman yhteisen lausunnon mukaan Lavrovin läsnäolo kokouksessa antaa Venäjälle aseita sen oman propagandan levittämiseen ja vahvistaa Venäjän kansainvälistä asemaa maan aloittamasta hyökkäyssodasta huolimatta.
– Me Viron, Latvian ja Liettuan ulkoministerit emme osallistu tällaiseen emmekä ota vastuuta seurauksista, yhteisessä lausunnossa todetaan.
Pohjois-Makedonian ulkoministeri Bujar Osmani puolusti Naton ulkoministerikokoukseen saapuessaan Lavrovin kutsumista. Hän kuitenkin kertoi aikovansa tehdä tälle selväksi, että Venäjä on rikkonut Etyjin perusperiaatteita vastaan.
Uutistoimisto AFP:n mukaan Bulgaria on suostunut avaamaan ilmatilansa Lavrovin koneelle, jotta tämä voisi lentää Skopjeen.
Viime vuonna Etyjin puheenjohtajana toiminut Puola ei antanut Lavroville maahantulolupaa vastaavaan Etyj-ministerikokoukseen.
Ennen tietoa boikoteista Etyjistä kuului myönteisiä uutisia, kun riidan ensi vuoden puheenjohtajasta kerrottiin olevan ratkeamassa. Ulkoministeri Osmani kertoi maanantaina viestipalvelu X:ssä, että Malta on suostunut ottamaan tehtävän vastaan.
Aiemmin puheenjohtajaksi oli ehdolla Viro, mitä Venäjä ja Valko-Venäjä eivät hyväksyneet.
Viron ulkoministerin Margus Tsahknan mukaan maa ei peru omaa ehdokkuuttaan, mutta hyväksyy Pohjois-Makedonian esittämän ratkaisun, koska Viron puheenjohtajuus on käytännössä estetty.
– Venäjän tavoitteena on suistaa Etyj raiteilta, mutta emme aio antaa heille tilaisuutta järjestön tuhoamiseen, Tsahkna kirjoitti viestipalvelu X:ssä.
57 jäsenmaan Etyjissä päätöksiltä vaaditaan vähintään sitä, ettei kukaan vastusta tehtyä esitystä.
Kiista puheenjohtajuudesta on varjostanut myös Suomen valmistautumista omaan puheenjohtajuuteensa vuonna 2025. Tuolloin tulee kuluneeksi 50 vuotta Helsingissä järjestetystä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssista eli Etykistä.
Suomen puheenjohtajuus on jo päätetty, joten Venäjä tai Valko-Venäjä eivät voi sitä enää estää.
Moni muu asia on kuitenkin yhä auki. Etyjillä ei ole hyväksyttyä budjettia, ja sen neljän tärkeimmän johtopestin jatkajista ei ole päätetty. Esimerkiksi Etyjin pääsihteerin Helga Schmidin kausi on päättymässä ensi sunnuntaina.
Diplomaattilähteiden mukaan Pohjois-Makedonia olisi esittänyt virkojen nykyisten haltijoiden kauden jatkamista vuodella, mutta Venäjä ja Valko-Venäjä eivät olisi tähän suostuneet.