Venäjän propaganda uppoaa slovakialaisiin vaaleissa – tulos voi olla huono uutinen Ukrainalle
Venäjän disinformaatiokone jyllää täysillä, kun Slovakia valmistautuu lauantain ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin. Vaalituloksesta riippuen on mahdollista, että Slovakia kääntyy ulkopolitiikassaan Venäjä-myönteisempään ja Ukrainalle nihkeämpään suuntaan.
Ennakkosuosikki vaalien voittajaksi on gallupien perusteella entisen pääministerin, maata vuodet 2006–2010 ja 2012–2018 johtaneen Robert Ficon sosiaalidemokraattinen Smer-puolue.
Smeriä voi Turun yliopiston poliittisen historian dosentin Heino Nyyssösen mukaan kuvailla vasemmistopopulistiseksi, ja puolueen retoriikassa on alkanut esiintyä yhä enemmän Venäjä-myönteisyyttä.
Fico, 59, on liikkunut viime aikoina taas populistisempaan suuntaan ja ilmaissut vaalikampanjan aikana Venäjän linjaa myötäileviä näkemyksiä. Hän on esimerkiksi sanonut, että Ukrainan sodan aloittivat vuonna 2014 ukrainalaiset natsit ja fasistit. Hän on myös varoittanut etukäteen vaalivilpistä.
Slovakialaispoliitikkojen kasvanut populismi on nostanut esiin vertauksia Slovakian etelänaapuriin, Viktor Orbanin Unkariin.
Asukasluvultaan Suomen kokoisen Slovakian politiikkaa on leimannut viime vuosina turbulenssi.
Edellinen hallitus oli vuoden 2020 vaaleissa valtaan noussut, Tavalliset ihmiset -puolueen johtama oikeistokoalitio, joka monien vaiheiden jälkeen kaatui keväällä. Siksi edessä ovat nyt ennenaikaiset vaalit. Slovakiaa on toukokuusta lähtien hallinnut pääministeri Ludovit Odorin teknokraattihallitus.
Slovakian politiikkaa kuvaa myös pirstaleisuus. Parlamentissa on pitkälti toistakymmentä puoluetta, ja näissäkin vaaleissa yrittäjiä on paljon.
Sekä vasemmalla että oikealla puolueita on hajonnut ja uusia on syntynyt. Nyyssösen mukaan puolueiden epävakaus on ollut Slovakian ongelma. Etenkin oikeistossa puolueet ovat usein olleet muutamien vahvojen poliitikkojen alustoja, joiden kautta he pyrkivät valtaan.
– Slovakia on oikein tyyppiesimerkki maasta, jossa puolueet ovat epävakaita. Yksikään puolue Slovakian ensimmäisistä vapaista vaaleista ei ole enää parlamentissa, Nyyssönen kertoo.
Smerin lähin uhkaaja gallupien perusteella on liberaali ja EU-myönteinen Progressiivinen Slovakia (PS) -puolue, jolla ei ole nykyisessä parlamentissa yhtään paikkaa.
PS on parissa kyselyssä saanut Smeriäkin suuremman kannatuksen ja voi nousta vaalien yllättäjäksi. Nykyinen presidentti Zuzana Caputova ponnisti virkaansa juuri PS:n ehdokkaana
Vaalituloksen ylle luo kysymysmerkkejä sekin, että Slovakiassa on parlamenttiin pääsemiselle viiden prosentin äänikynnys puolueille ja vielä korkeammat äänikynnykset usean puolueen koalitioille.
Parlamentin kokoonpanoon vaikuttaakin suuresti se, kuinka moni puolue lopulta ylittää vaaleissa äänikynnyksen. Monen pienen puolueen kannatus on kyselyjen perusteella juuri äänikynnyksen tienoilla.
Kuka tahansa vaalit voittaakin, hallituskoalition kokoaminen pirstaleisesta parlamentista ei ole helppoa. Osa puolueista on jo ilmoittanut, etteivät suostu hallitukseen Ficon Smerin tai laitaoikeiston puolueiden kanssa.
– Tässä mielessä ollaan hyvin eri tilanteessa kuin naapurimaa Unkarissa, jossa Fidesz pystyy sanelemaan kaiken mahdollisen. Lähtökohdiltaan Slovakia on paljon demokraattisempi, siellä tulee enemmänkin tällainen monipuoluejärjestelmän ongelma, Nyyssönen sanoo.
– En oikein usko siihen, että ihan vakavissaan Unkarin tielle ollaan menossa.
Nyyssönen uskoo, että Ficon vaalivoitto voisi viedä Slovakiaa lähemmäs Unkaria, mutta ei välttämättä tekisi maasta suoranaista Unkarin liittolaista EU:n ja sotilasliitto Naton sisällä. Orban esimerkiksi on kritisoinut Tshekkiä ja Slovakiaa lännen lakeijoiksi.
– Kyllä viime vuosina Slovakian puolelta on tullut myös aika kovaa kritiikkiä poliitikkotasolta Unkaria kohtaan.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan Slovakia on ollut mukana EU:n pakoterintamassa ja tukenut Ukrainaa aseellisesti.
Tuki voi kuitenkin rakoilla, sillä suhtautuminen ukrainalaispakolaisiin on muuttunut Slovakiassa kielteisempään suuntaan. Yhä useampi slovakialainen myös uskoo Venäjän levittämää disinformaatiota sodasta.
– Tällä hetkellä enemmistö slovakialaisista uskoo Kremlin disinformaatiota, jonka mukaan länsi on vastuussa sodasta tai Ukraina on vastuussa sodasta sorrettuaan venäläisvähemmistöään. Vain 40 prosenttia slovakialaisista pitää Venäjää syyllisenä sotaan, kertoo vanhempi tutkija Katarina Klingova Bratislavassa toimivasta Globsec-ajatushautomosta.
Selvä enemmistö myös katsoo, että tukemalla Ukrainaa aseellisesti Slovakia provosoi Venäjää ja on vaarassa joutua itse sotaan.
EU- ja Nato-jäsenyydellä on Klingovan mukaan edelleen kansan enemmistön tuki, mutta niiden suosio on laskusuunnassa.
– Vaalit voivat ratkaista, jatkaako Slovakia Ukrainan tukemista Venäjää vastaan. Ne voivat myös ratkaista sen, kääntyykö Slovakia illiberaaliin suuntaan, Klingova sanoo.
Klingovan mukaan Slovakiassa on erittäin vilkas disinformaatioympäristö. Valheellista tietoa on levitetty eri sosiaalisen median kanavilla erityisesti vuoden 2014 ja Krimin valtauksen jälkeen.
Monilla näistä kanavista on yhteyksiä Venäjään ja ne levittävät Venäjälle myönteistä propagandaa. Myös esimerkiksi Venäjän suurlähetystö Slovakiassa on ollut aktiivinen tällä rintamalla.
Disinformaation vyörytys on kiihtynyt Venäjän hyökättyä Ukrainaan viime vuonna, ja osa poliitikoistakin on alkanut toistella Kremlin näkökantoja.
– Siinä missä aiemmin näitä edistivät äärilaidan poliitikot tai informaatiovaikuttajat, nyt niitä pitävät esillä keskeiset poliittiset johtajat, Klingova sanoo.
Poliitikkojen lisääntyneessä Venäjä-mielisyydessä on Klingovan mukaan kyse myös äänestäjien vikittelystä. On eri asia, kuinka Venäjä-myönteistä politiikkaa esimerkiksi Fico todella ajaisi valtaan päästyään.
Slovakia on yksi EU:n otollisimmista maista disinformaatiolle, sillä tutkimusten mukaan erilaiset salaliittoteoriat ovat levinneet Slovakiassa harvinaisen tehokkaasti.
Slovakialaisilla on myös historiallisesti lämpimät suhteet Venäjään, toisin kuin esimerkiksi pohjoisnaapuri Puolalla. Edes Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ei ole kääntänyt kurssia täysin.
Klingovan mukaan Slovakian Venäjä-myönteisyyden juuret ovat pitkällä historiassa.
Maan kansallisidentiteettiä 1800-luvulla rakentanut kielitieteilijä Ludovit Stur näki Venäjän tärkeänä liittolaisena Slovakian kamppaillessa asemastaan Itävalta-Unkarin keisarikunnan sisällä. Tämän panslavismin jäänteet vaikuttavat edelleen slovakialaisessa yhteiskunnassa.
Nyyssönen huomauttaa, että Slovakiassa kommunistiaikaankin suhtaudutaan huomattavasti lämpimämmin kuin Puolassa ja Unkarissa.
Ulkopolitiikan lisäksi toinen keskeinen vaaliteema on talous. Autoteollisuuden vauhdittama Slovakian 2000-luvun alun talousihme on jäänyt taakse, eikä maan talouskehitys ole viime vuosina pysynyt esimerkiksi naapurimaa Tshekin vauhdissa.
Slovakian talous kärsii myös alueellisesta epätasa-arvosta. Autoteollisuudesta hyötyvä länsiosa pääkaupunki Bratislavan ympärillä kuuluu EU:n vauraimpiin alueisiin, kun taas Slovakian itäosassa työttömyys jyllää.
Näköalattomuus saa Klingovan mukaan monet äänestäjät ajattelemaan, että vaikka äänestäisi ketä tahansa, mikään ei muutu.
Nyyssösen mukaan Slovakiassa kaivataan selvästi vallanvaihtoa. Nähtäväksi kuitenkin jää, merkitseekö se jonkin uuden poliittisen voiman esiinmarssia vai vanhan valtapuolueen Smerin paluuta vallankahvaan.