Venäjä-suhde keskiössä, kun Nato kokoontuu Varsovaan

Venäjä-suhde ja Itämeren kireä turvallisuustilanne ovat avainroolissa, kun sotilasliitto Nato kokoontuu tänään kaksipäiväiseen huippukokoukseen Varsovaan.

Kokouksessa on tarkoitus vahvistaa päätös uusien joukkojen lähettämisestä Baltian maihin ja Puolaan.

Tällä viestitetään, että Nato pitää turvallisuusympäristön muutosta ja tulehtunutta Venäjä-suhdetta pysyvänä olotilana.

Naton Venäjä-suhde pohjautuu kahden raiteen politiikkaan, jossa yhtäältä vahvistetaan pelotetta ja toisaalta pidetään dialogia yllä.

Samaan aikaan Nato hakee tasapainoa vastatakseen eteläisten jäsenmaidensa turvallisuushuoliin, kuten Syyrian sotaan ja terrorismiin.

Terrorismin torjunnassa Nato pyrkii tiivistämään yhteistyötä EU:n kanssa, jolla on tarvittavaa osaamista oikeus- ja sisäasioissa.

Nato-maat ja paikalle kutsutut EU-johtajat hakevat Varsovasta vahvaa viestiä yhtenäisyydestä.

Brexit-prosessi lisää painetta korostaa lännen yhtenäistä linjaa ja sitä, että Britannian rooli Natossa säilyy ennallaan.

Huippukokous on merkittävä virstanpylväs myös Suomen ja Ruotsin Nato-kumppanuudessa.

Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Stefan Löfven on kutsuttu ainoina Naton ulkopuolisten maiden edustajina työillalliselle, jolla keskustellaan Venäjästä.

Kyseessä on poliittisen vuoropuhelun huipentuma siinä mielessä, että vastaavaa kokoonpanoa ei ole Natossa aiemmin valtiojohtajatasolla nähty.

Venäjän presidentin Vladimir Putinin viimeviikkoinen vierailu noussee illallisella esiin. Presidentti Niinistö on illallisvieraista se, joka on viimeksi tavannut Putinin.

Suomea Varsovassa edustavat myös ulkoministeri Timo Soini (ps.), puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) ja Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg.

Virkamieslähteiden mukaan Suomen ensisijaisena intressinä on, että Nato pystyy toimillaan vakauttamaan Itämeren aluetta ja toisaalta pitämään yllä dialogia Venäjän kanssa.

Suomalaiset soittelevat meille ja kyselevät, miten se (julkilausuman valmistelu) etenee.

EU-lähde kertoi STT:lle

Suomi ja Ruotsi ovat Nato-kumppaneista erityisasemassa, sillä Itämeren heikentynyt turvallisuustilanne on lisännyt Naton kiinnostusta maita kohtaan.

Maiden erityissuhde Natoon on pantu merkille myös EU:ssa.

Korkean EU-virkamiehen mukaan Suomi ja Ruotsi ajavat vahvasti EU:n ja Naton yhteistyön syventämistä.

– Ne ovat innostuneet villisti asiasta, virkamies sanoi tällä viikolla Brysselissä.

EU:n ja Naton on tarkoitus allekirjoittaa Varsovassa julkilausuma yhteistyön syventämisestä. Suomea kiinnostaa etenkin hybridiuhkia koskeva yhteistyö.

– Suomalaiset soittelevat meille ja kyselevät, miten se (julkilausuman valmistelu) etenee, EU-lähde kertoi STT:lle.

Sen sijaan muut Naton ulkopuoliset EU-maat Irlanti, Itävalta, Kypros ja Malta ovat olleet varauksellisempia.

Kyproksen ja Nato-maa Turkin välinen kiista on ollut keskeisin este yhteistyön tiivistämiselle.

Tiivistetty Nato-kumppanuus on tarkoittanut Suomelle yhteisiä harjoituksia ja niiden suunnitteluun osallistumista, yhteisen tilannekuvan muodostamista ja vuoropuhelua korkealla poliittisella tasolla.

Hallitus on korostanut, että erityissuhde ei hivuta Suomea Natoon, vaan Suomi pyrkii yhteistyöllä vahvistamaan omaa kansallista puolustuskykyään.

Syvennetty kumppanuusohjelma lanseerattiin Naton edellisessä huippukokouksessa Walesissa syksyllä 2014.

Ohjelmassa ovat mukana Suomi, Ruotsi, Australia, Georgia ja Jordania.

Kolmivuotiseksi suunnitellun ohjelman jatkosta ei ole vielä keskusteltu. Diplomaattilähteen mukaan Suomessa on vahvaa halua jatkaa ohjelmaa määräajan jälkeen.