Venäjä pommittaa, mutta ukrainalainen juna kulkee – rautateillä on iso rooli Ukrainan sodassa
Rautateiden hallinta on noussut Ukrainan puolustustaistelussa merkittävään rooliin. Vaikka kaupunkeja on tuhoutunut raunioiksi ja tuhansia ihmisiä kuollut, junat kulkevat edelleen.
Venäjän hyökkäyksen alettua rautateillä on liikkunut sotamateriaalia, pakolaisia ja humanitaarista apua. Rautateitse Ukrainassa on vieraillut myös muiden maiden poliittisia johtajia. Esimerkiksi Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken ja puolustusministeri Lloyd Austin vierailivat Kiovassa junalla Puolasta käsin.
Ukrainalla on yksi maailman laajimmista rautatieverkostoista. Kiskoja löytyy lähes 20 000 kilometriä. Ukrainan rautatieyhtiö UkrZaliznytsja on yksi maan suurimmista työnantajista, ja sillä on yli 260 000 työntekijää.
Rautateiden keskeinen rooli sodassa saattaa selittää osin sen, että Venäjä epäonnistui pahoin yrityksessään saada maa hallintaansa.
Venäjä ei onnistunut kunnolla hyödyntämään rautateitä hyökkäyksen alkuvaiheessa, mistä seurasi logistisia ongelmia ja uutiskuvia mutaan juuttuneista venäläisistä kuorma-autoista. Kun rautatieyhteys Valko-Venäjältä Ukrainaan katkesi, Venäjän joukkojen riippuvuus väijytyksille alttiista kuorma-autokolonnoista kasvoi.
– Kaikki ongelmat, joita heillä on ollut pohjoisessa, johtuvat siitä, etteivät he pystyneet hallitsemaan logistiikkakeskuksia, sanoo Venäjä-asiantuntija Emily Ferris lontoolaisesta ajatushautomosta Royal United Services Institutesta NBC:lle.
Ukrainan rautateiden matkustajajunaliiketoiminnan toimitusjohtajan Oleksandr Pertsovskin mukaan venäläisjoukot eivät aluksi iskeneet Ukrainan rautatieinfrastruktuuriin siinä toivossa, että he ottaisivat sen itse hallintaansa.
– Venäjän armeija on voimakkaasti riippuvainen rautatielogistiikasta, ja yksi syy siihen, miksi he ovat melko tehottomia, on se, että heillä ei ole tällä hetkellä luotettavia syöttölinjoja, Pertsovksi sanoo NBC:lle.
Periaatteessa Venäjän olisi mahdollista hyödyntää Ukrainan rautatieverkostoa merkittävästikin, koska raideleveys on sama. Kun tärkeät solmukohdat ovat kuitenkin jääneet valtaamatta, Venäjä on joutunut yrittämään rautatieverkon lamauttamista.
Raideinfrastruktuuriin kohdistuvat iskut ovat sittemmin lisääntyneet ja Venäjä on perustellut rautatieasemille tehtyjä ohjusiskuja ulkomaisten asekuljetusten pysäyttämisellä. Rautateihin iskemisellä Venäjä yrittää myös horjuttaa ukrainalaisten luottamusta siviililiikenteen infrastruktuuriin.
Venäjän kiinnostusta iskeä rautateihin on lisännyt osaltaan myös lännen aseavun luonteen muuttuminen.
Aiemmin Ukrainaan tuotiin kohtuullisen helposti kuljetettavia aseita, kuten sinkoja ja panssarintorjuntaohjuksia. Sittemmin maahan on tuotu myös raskaampaa kalustoa, kuten taistelupanssarivaunuja ja panssarihaupitseja, joiden junakuljetuksille ei käytännössä ole vaihtoehtoa.
Toistaiseksi aina kun rautatie on vaurioitunut, sitä on vain korjattu. Joissakin tapauksissa vaurioituneet rataosuudet voidaan korjata muutamassa tunnissa, mutta tuhoutuneet tai vaurioituneet sillat ovat vaikeampia tapauksia.
Huhtikuun lopulla Venäjä tuhosi ohjusiskulla ukrainalaisen rautatiesillan, joka johtaa Odessasta Mustanmeren rantaa pitkin Izmailiin Romanian rajalle. Rautatieyhteyden katkeaminen saattaa vaikeuttaa osaltaan läntisen ase- ja ammusavun toimittamista eteläiseen Ukrainaan.
Lähteinä muun muassa NBC, Yle, HS ja Wikipedia.