Vasemmistoliitto lähti uuteen eurooppalaiseen kattopuolueeseen – Jäsenten historiasta löytyy tylyjä kannanottoja Natosta ja Ukrainasta
Vasemmistoliitto kertoi viime viikolla perustavansa sisarpuolueidensa kanssa uuden eurooppalaisen kattopuolueen. Uudessa puolueessa ei ole mukana eurooppalaisia kommunistipuolueita, mutta STT:n läpikäymien aineistojen perusteella näkemyseroja löytyy yhä esimerkiksi Natosta ja Ukrainan aseellisesta tuesta.
Vasemmistoliitto on jo aiemmin lähtenyt Euroopan vasemmistopuolueesta, joka oli europarlamentaarikko Jussi Saramon mukaan liian hajanainen. Uudella puolueella on hänen mukaansa pragmaattinen ja ”konkreettinen” suhtautuminen tulevaisuuteen.
Vasemmistoliitolle tärkeää oli myös ulko- ja turvallisuuspolitiikka, Saramo kertoo.
– Tämä porukka haluaa lähettää yksiselitteisen viestin, että myös Ukrainan alueellinen koskemattomuus on pyhä. Niin kauan kuin Ukraina on sitä mieltä, että ei ole aika neuvotteluille, kukaan muu ei voi lähteä heitä Trump-henkisesti ulkopuolelta ohjaamaan.
Presidentiksi Yhdysvalloissa pyrkivä republikaanien Donald Trump on sanonut, että hän voisi lopettaa Ukrainan sodan vuorokaudessa. Sitä voinee pitää liioitteluna, mutta pikaisen rauhan tavoittelu voisi olla vahingollista Ukrainalle ja muille Venäjän naapureille.
Sukellus uuden vasemmistolaisen kattopuolueen jäsenpuolueiden ja niiden keskeisten hahmojen linjauksiin puolestaan kertoo, että kaikki siellä eivät ole valmiita esimerkiksi Ukrainan avustamiseen asein.
Myös jotkin puolueiden tai niiden johtohahmojen aiemmat kannanotot Natosta ja Ukrainasta herättävät huomiota.
Uusi kattopuolue on eri asia kuin Euroopan parlamentin vasemmistoryhmä, johon kuuluu muitakin kuin tuoreen kattopuolueen edustajia. Kattopuoluetta ovat olleet perustamassa Suomen, Tanskan ja Ruotsin sisarpuolueiden lisäksi vasemmistopuolueet Puolasta, Espanjasta, Portugalista ja Ranskasta.
Ranskasta perustajajäsenenä on Alistumaton Ranska. Sitä johtaa Jean-Luc Melenchon, joka on ollut viime aikoina laajasti julkisuudessa Ranskan parlamenttivaalien takia. Ranskalaisten vasemmistopuolueiden ja vihreiden muodostama Uusi kansanrintama varmisti heinäkuussa eniten paikkoja Ranskan parlamenttiin, mutta maasta puuttuu yhä hallitus.
Melenchonia pidetään kotimaassaan ristiriitaisena hahmona, jota on luonnehdittu myös laitavasemmistolaiseksi. Keskusteluun ovat jälleen nousseet myös hänen kirjoituksensa ja lausuntonsa Venäjästä, Ukrainasta ja Natosta.
Krimin valtauksen jälkeen vuonna 2014 Melenchon muun muassa julkaisi blogikirjoituksen, jonka mukaan Venäjällä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin vallata Krim Ukrainan ja Naton toiminnan seurauksena.
– Totta kai Nato on menettänyt Krimin. Hyviä uutisia, hän kirjoittaa tekstissä.
Saramo sanoo myös itse kiinnittäneensä huomiota Melenchonin silloisiin kirjoituksiin. Hän kuitenkin tulkitsee, että tämä on tarkistanut ajatteluaan. Hän myös huomauttaa, että Alistumaton Ranska -puolueen europarlamentaarikot äänestivät heinäkuussa yksimielisesti Ukrainan aseellista tukea kannattavan Euroopan parlamentin lausuman puolesta.
Myös Uusi kansanrintama kannattaa ohjelmassaan aseellista tukea Ukrainalle.
Politiikassa puhutaan usein yhteisestä liimasta, kun halutaan kuvata eri aineksista koottujen koalitioiden yhdistäviä tekijöitä. Saramo sanoo sisarpuolueiden liiman löytyvän muun muassa voimakkaasta ympäristömyönteisyydestä, ihmisoikeuksista, työntekijöiden oikeuksista ja talouspolitiikasta.
Suomalaisin silmin huomio kiinnittyy silti nykyisessä tilanteessa helposti eriäviin turvallisuuspoliittisiin näkemyksiin.
Alistumaton Ranska tavoitteli maansa vaiheittaista vetäytymistä Natosta vain noin kolme kuukautta sen jälkeen, kun Venäjä oli laajentanut hyökkäyssotaansa Ukrainassa vuonna 2022. Kanta löytyy Ranskan vasemmistopuolueiden ja vihreiden silloisen liittouman ohjelmasta.
Voimakasta Nato-kritiikkiä löytyy muiltakin. Pian Venäjän laajennettua hyökkäyssotaa portugalilaisen Bloco de Esquerda -puolueen työvaliokunta varoitti päätöslauselmassaan, että Naton sotakoneiston vahvistuminen Venäjän imperialismin sotilasmanööverien varjolla vaarantaa Euroopan rauhan.
Nato-jäsenyys jakoi Suomessa vasemmistoliittoa, mutta Saramo äänesti sen puolesta. Hän sanoo, ettei hänestä silti saa lämmintä Naton kannattajaa.
– Se mitä espanjalaiset ja ranskalaiset sanovat – että meidän pitää luoda parempi turvallisuusjärjestelmä kuin Nato – niin olen tavallaan samaa mieltä. Mutta sitten reaalipoliitikkona: Ei sellaista ole ihan heti tulossa.
Eroja löytyy myös kannoista aseapuun Ukrainalle. Näkyvänä aseavun vastustajana Ukrainalle ja muualle on profiloitunut espanjalainen Podemos, joka kuuluu uuden kattopuolueen perustajiin.
Heinäkuussa puolueesta asettui ehdolle Euroopan parlamentin puhemieheksi Espanjan entinen tasa-arvoministeri Irene Montero.
Hän sanoi Strasbourgissa parlamentille, että Eurooppaa ollaan viemässä sotaan, jossa Eurooppa ja Ukraina häviävät ja putinismi voittaa. Euroopan militarisointi nostaa hänen mukaansa hintoja ja vaikeuttaa ympäristötyötä sekä työtä naisten oikeuksien puolesta.
Vasemmistoliiton parlamentaarikko Merja Kyllönen kertoi puheenvuoron jälkeen STT:lle äänestäneensä puhemieheksi Roberta Metsolaa, joka kuuluu kokoomuksen kattopuolueeseen EPP:hen. Saramo kuvaili puheenvuoron Ukraina-osuutta tuolloin toiveajatteluksi muttei avannut äänestyspäätöstään.
– Me olemme tästä eri mieltä hänen kanssaan kyllä, hän sanoo yhä Monteron Ukraina-ajattelusta.
Saramo on sanonut haastattelun aikana toistuvasti, että uusi eurooppalainen vasemmistopuolue haluaa katsoa tulevaisuuteen tai eteenpäin. Tarkoittaako hän myös suhdetta kommunismiin?
– Ehkä se kertoo siitä, että ne puolueet, jotka tätä kommunismia retoriikassa roikottavat, niin… Eihän sille ole oikein kysyntää tänä päivänä.
Hän sanoo puolueen ennen kaikkea vahvistavan yhteistyörakennetta, joka oli olemassa jo ennen puolueen perustamista. Esimerkiksi saksalainen Die Linke ja kreikkalainen Syriza saattavat vielä myöhemmin liittyä mukaan, hän arvioi.
Vasemmistoliitolla on tällä hetkellä suomalaispuolueista toiseksi eniten paikkoja Euroopan parlamentissa kolmella parlamentaarikolla. Ainoastaan kokoomus sai yhden paikan enemmän kesäkuun EU-vaaleissa.
