Varoitus diplomaateille: "Tekoäly voi saada aikaan laajaa tuhoa"
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) varoitti maanantaiaamuna Suurlähettiläspäivillä ulkopolitiikan asiantuntijoita tekoälyn huimasta kehityksestä.
Hänen mukaansa tekoäly muuttaa taloutta, työtä, sodankäyntiä ja turvallisuutta koko maailmassa. Ennen kaikkea se voi muuttaa vallan jakautumista.
– Se, joka hallitsee laskentatehoa, dataa, energiaa, puolijohteita ja kaikkein kehittyneimpiä tekoälymalleja, saa uudenlaista taloudellista, sotilaallista ja poliittista valtaa, Valtonen summasi suurlähettiläille pitämässään puheessa.
Hän huomautti, että tekoälyä käytetään yhä keskeisemmin sodankäynnissä. Tekoälyä voidaan käyttää myös biologisten uhkien kehittämiseen ja kyberturvallisuuden haavoittuvuuksien löytämiseen.
– Se voi saada aikaan suurta hyötyä. Mutta se voi myös saada aikaan laajaa tuhoa vahingossa tai väärissä käsissä, Valtonen varoitti.
Päättäjien on vastattava Valtosen mukaan tilanteeseen kansainvälisillä pelisäännöillä ja strandardeilla.
Ihminen on hänen mukaansa säilytettävä kaiken keskiössä niin toimijana kuin päätöksentekijänäkin.
Tässä kehityksessä suomalaiset eivät saa jäädä sivustakatsojiksi, Valtonen sanoi.
– Meitä arvostetaan paitsi kansainvälisen oikeuden tukijana ja kehittäjänä myös teknologian edelläkävijämaana.
Suomessa olisi Valtosen mukaan kuitenkin aika tarkastella vallalla olevaa ajattelua, jossa pyritään tuloerojen tasaamiseen ja vierastetaan mahdollisuuksia kerryttää suuria pääomia.
Hänen mukaansa pääomakeskittymät ovat edellytys uusille investoinneille ja työpaikoille.
– Jos meillä ei ole niitä omasta takaa, silloin muut omistavat puolestamme, Valtonen napautti.
Pääomien kertymisellä on Valtosen mukaan vaikutuksensa myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
– Meidän on vaikeampi puolustaa ihmisoikeuksia ja eurooppalaista elämäntapaa, jos olemme sellaisella pääomalla töissä, jonka käsitys vapaudesta ja hyvästä yhteiskuntamallista on erilainen kuin meillä, hän sanoi.

Puheessaan Valtonen varoitti myös maailman nopeasta muutoksesta ja useiden haasteiden samanaikaisuudesta.
Hän keskittyi muistelemaan ulkoministerikauttaan, jota ovat rytmittäneet kasautuvat konfliktit ja kasvava kompleksisuus.
Venäjä on käynyt veristä hyökkäyssotaa Ukrainassa jo neljä ja puoli vuotta. Suomesta se on tehnyt puolustusliitto Naton jäsenen.
Se ei kuitenkaan ole Valtosen mukaan käynyt kuin itsestään. Suomi juurruttaminen osaksi liittokuntaa vaatii edelleen työtä tilanteessa, jossa koko maailma tuntuu astuneen uuteen aikakauteen.
Ukrainan sota ja Venäjän hybridivaikuttaminen ovat vaikuttaneet myös suomalaisten arkeen, Valtonen sanoi.
Hän kiinnitti huomion Ukrainan tapaan haastaa Venäjän sotakoneistoa drooni-iskuilla. Suomi ymmärtää Valtosen mukaan iskujen taustan ja tukee Ukrainaa.
Samaan aikaan Suomen alueelle harhautuvat lennokit ovat uhka turvallisuudellemme, hän huomautti.
– Kukapa olisi jokin aika sitten uskonut, että vuonna 2026 toukokuisena perjantaina pääkaupunkiseudun lapset menevät myöhässä kouluun drooniuhan vuoksi.
Valtonen kiitteli Suomen viranomaisia kyvystä toimia muuttuvassa ympäristössä.
Hän huomautti, ettei nykyinen varautumisen aika ole kuitenkaan suomalaisille uusi.
– Emme ole koskaan voineet tuudittautua naapurin hyväntahtoisuuteen.
Kaikkein eniten maailmaa ja Suomen ulkopoliittista tilannetta ovat muuttaneet tapahtumat Yhdysvalloissa.
Donald Trump nousi toistamiseen Yhdysvaltain presidentiksi tammikuussa 2025. Se muutti Valtosen mukaan voimakkaasti suurvallan toimintatapoja.
– Sen päivän jälkeen meistä tuskin kukaan on aamulla herätessään voinut olla tarkistamatta yön aikana Atlantin takaa tulleita uutisia tai somepäivityksiä, Valtonen sanoi.
Hänen mukaansa Trumpin valinnan myötä Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa on määrittänyt ”agendan vyöryttäminen”.
– Yhdysvaltain hallinnon tavoitteena on tehdä viikoissa tai jopa päivissä asioita, joihin joskus kului vuosia.

Valtonen muisteli puheessaan myös Trumpin kaudelle osuvaa hetkeä, joka mursi eurooppalaisten ajattelusta jotain pysyvää.
Tuo hetki oli Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin vierailu Valkoisessa talossa helmikuussa 2025. Zelenskyi poistui tapaamisesta Trumpin ja varapresidentti J. D. Vancen läksytyksen jälkeen.
– Oli häkellyttävää seurata tapaa, jolla puolustustaistelua käyvän maan presidenttiä kohdeltiin kristallikruunujen alla. Jokin meissä meni rikki, Valtonen kuvaili.
Puheessaan hän kiinnitti huomion myös Lähi-idän tapahtumiin, joihin Trumpin presidenttikaudella on ollut myös suuri merkitys.
Yhdysvallat aloitti Israelin kanssa Iranin sodan helmikuussa 2026.
Valtosen ulkoministerikaudelle mahtuu myös Hamasin terrori-isku Israeliin vuonna 2023 ja sitä seurannut Gazan sota.