Vanhanen varoittaa lietsomasta Asovanmeren selkkausta ja vaatii puolueetonta selvitystä – "EU:n ei pitäisi rynnätä tekemään uusia pakotepäätöksiä"

Miksi Itä-Ukrainassa vuosia kytenyt asemasota leimahti viime sunnuntaina Krimin edustalla? Voiko Ukrainan ja Venäjän välien tulehtuminen laukaista vieläkin suuremman konfliktin?

Venäjän rajut otteet hämmästyttävät, vaikka jännitteet Asovanmerellä ja Kertšinsalmella ovat kiristyneet jo pidemmän aikaa.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhasen (kesk.) mukaan selkkauksen käänteet ovat edelleen jokseenkin hämärän peitossa.

– Venäjän väitettä alueloukkauksesta ei ole kyetty vahvistamaan. Myöskään Venäjän julkaisemilla ukrainalaissotilaiden tunnustusvideoilla ei ole todistusvoimaa, koska emme tiedä heidän oloistaan, Vanhanen pohtii.

Viime sunnuntaina Venäjän merivoimat valtasi kolme ukrainalaisalusta Krimin edustalla.

Venäjä on kertonut pidättäneensä 24 ukrainalaista laittomasta rajanylityksestä ja provokatiivisesta toiminnasta.

Ilmeisesti kuusi ukrainalaismerimiestä loukkaantui venäläisten tulituksessa.

– Nyt ei saisi ummistaa silmiä siltä, että selkkauksessa esiintyi väkivaltaa täysin suhteettomalla tavalla. Tapauksessa käytettiin tuliaseita ja ukrainalaisia haavoittui, Vanhanen varoittaa.

Panokset pitäisi nyt laittaa selkkauksen selvittämiseen.

Myös Ukrainan 30 päivän sotatilalaki mietityttää Vanhasta, sillä poikkeustila rajoittaa kansalaisvapauksia.

– Edesauttaako sotatilalaki konfliktin laukeamista ja ratkaisemista? Ovatko yhteiskunnalliset rajoitustoimet oikeassa mittakaavassa, kun ne suhteutetaan Asovanmeren tapahtumiin? Panokset pitäisi nyt laittaa selkkauksen selvittämiseen, valiokunnan puheenjohtaja painottaa.

Sen sijaan Ukrainan presidentti Petro Porošenkon puheet täysimittaisen maasodan vaarasta Venäjän kanssa kasaavat Vanhasen mielestä jännitteitä.

Porošenkon tavoin Viron puolustusministeri Jüri Luik on varoittanut tiedustelutietoihin vedoten, että Asovanmeren konflikti voi eskaloitua täysimittaiseksi sodaksi.

– Ulkopuolelta on vaikea arvioida, pitävätkö väitteet Venäjän aikeista paikkaansa. Eihän sitä voi koskaan ennustaa, jos Viron tiedustelutiedot ovat enne jostain pahemmasta. Minusta olisi kuitenkin viisainta yrittää teettää selkkauksesta puolueeton selvitys ja rauhoittaa tilannetta diplomaattisin keinoin, Vanhanen korostaa.

Ulkopolitiikan konkari kuitenkin myöntää, että lähtökohdat ulkopuolisen tutkinnan tekemiselle ovat heikot.

Vanhanen näkee, että Venäjä haluaa osoittaa voimannäytöllään kaapin paikan.

Sotilaallisesti ylivoimainen itänaapuri tietää olevansa vahvoilla, joten se ei koe tarvetta ulkopuolisille arvioinneille.

Vanhanen huomauttaa, että Venäjä ei ole pitkään aikaan noudattanut kansainvälisillä areenoilla yhteisiä sääntöjä.

– Sen takia tämä voi enteillä jotain vielä pahempaa. Mutta jos haluaa olla optimisti, ei haluaisi nähdä maailmaa näin raakana. Itse haluan uskoa siihen, että Venäjä toimii rationaalisesti. Toistaiseksi tulkintani on, että Venäjä hakee tunnustusta (Krimin hallitsemiselle) käyttämällä voimaa.

Moni odotti, että länsimaiden määräämät pakotteet ja talousuudistusten kankeus olisivat vähentäneet Venäjän halua uhitella.

Vanhasen mukaan talous ei kuitenkaan määritä Venäjän toimintaa vaan turvallisuuskysymykset.

– Raakaöljyn hinnan nousu on helpottanut Venäjän tilannetta viime aikoina, mutta pidemmässä juoksussa Venäjän talous ei ole mikään menestystarina. Taloudessa ei kuitenkaan ole tapahtunut mitään romahdusta – maan budjetti on tasapainossa eikä valtio ole juurikaan velkaantunut ulkomaille.

Demokratian vahvistaminen on ukrainalaisten vahvin keino lujittaa maansa asemaa.

EU:n edellytykset toimia Ukrainan ja Venäjän kiistan lievittäjänä ovat Vanhasesta heikot.

– EU:n ei myöskään pitäisi rynnätä tekemään uusia pakotepäätöksiä ja kiristämään asetelmaa entisestään. Unionin pitäisi sen sijaan toimia YK:n kautta.

Vanhasen mukaan Ukraina saa parhaiten kansainvälisen yhteisön tuen puolelleen vahvistamalla oikeusvaltiokehitystään.

Hän peräänkuuluttaa kansanvaltaisten, avoimien ja mahdollisimman normaalien vaalien tärkeyttä ensi keväänä.

– Demokratian vahvistaminen on ukrainalaisten vahvin keino lujittaa maansa asemaa. Se olisi myös Venäjälle oikeanlainen viesti.