Vanhanen uskoo Trumpin pitävän kiinni USA:n Nato-velvoitteista
Yhdysvaltojen tuleva presidentti Donald Trump pitänee kiinni maansa velvoitteista Natoa kohtaan, uskoo eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk. ).
– Itse uskon, että hän tulee antamaan yksiselitteisen sitoumuksen siihen, että Natoon liittyvät velvoitteet ovat voimassa myös Yhdysvalloissa, Vanhanen arvioi.
Vanhasen mukaan kyse on asioista, joissa ei yksinkertaisesti voi jääda harmaalle, tulkinnanvaraiselle vyöhykkeelle.
– Ja arvelen, että hän tulee tämän sitoumuksen kyllä antamaan.
Vanhasen johtama ulkoasiainvaliokunta sai tänään valmiiksi vaalikauden päätyönsä, mietintönsä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta.
Valiokunta pohti käsittelyssään myös muun muassa Britannian EU-eron ja Yhdysvaltojen vaalituloksen turvallisuuspoliittisia seuraamuksia.
Valiokunta pitää tärkeänä, että EU on jatkossakin omalta puoleltaan valmis läheiseen yhteistyöhön puolustus- ja turvallisuusasioissa Britannian kanssa.
Yhdysvaltojen politiikan mahdollisia muutoksia valiokunnan oli vielä vaikea ennakoida.
Mietinnössä todetaan, ettei Yhdysvaltojen vetäytyminen Euroopasta palvelisi kummankaan etuja, ja presidentti Obaman kaudella alkaneen Pohjoismaiden ja Yhdysvaltojen dialogin jatkaminen olisi hyvin tärkeää.
Kansainvälisessä harjoittelussa Suomi ei sulje etukäteen pois mahdollisuutta osallistua Naton kumppanimailleen avaamiin harjoituksiin, jotka palvelevat Suomen puolustuksen kehittämistä ja jotka eivät aiheuta kansainvälisen jännityksen kasvua.
Samalla todetaan, että eduskunnan tulee saada oikea-aikaisesti riittävät tiedot seuraavan vuoden harjoitussuunnitelmista.
Venäjän ja Naton välistä konfliktia valiokunta pitää ilmapiirin kiristymisestä huolimatta epätodennäköisenä. Jos konflikti kuitenkin leimahtaisi, sen vaikutukset ulottuisivat myös Suomeen.
Valiokunta painottaa mietinnössään myös, että suomalaista Venäjä-tutkimusta on lisättävä ja syvennettävä.
Valiokunnan mielestä suomalaisilla tutkijoilla voisi olla paljonkin annettavaa kansainväliseen Venäjää koskevaan keskusteluun, koska useissa maissa Venäjää koskeva tutkimuksellinen mielenkiinto laantui kylmän sodan päätyttyä.
Merkittävimpänä yksittäisenä muutoksena edelliseen, vuoden 2012 selontekoon verrattuna valiokunta pitää Ruotsin kanssa tehtävän yhteistyön nopeaa syvenemistä.
Valiokuna pitää kannatettavana, että Ruotsin kanssa tavoitellaan mahdollisimman pitkälle menevää puolustusyhteistyötä, sulkematta pois kriisiajan sopimuspohjaista yhteistyötäkään.
Samalla muistutetaan kuitenkin, että Suomen ja Ruotsin kannat EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisessä poikkeavat toisistaan.
Ruotsin mielestä EU:n tulee keskittyä kriisinhallintaan ja jättää puolustus kansalliseen toimivaltaan. Eroja on myös muun muassa suhtautumisessa puolustusteollisuuden integraatioon.
Vasemmistoliitto jätti mietintöön vastalauseen, jossa se haluaa eduskunnan korostavan Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta.
Puolueen mielestä pohjoismaista puolustusyhteistyötä ei tule myöskään käyttää Suomen liittoutumattoman asenma kyseenalaistamiseen.
EU:n puolustusyhteistyön pitää vasemmistoliiton mielestä perustua lähinnä kustannussäästöjen hakemiseen hankinnoissa.
SDP:n Erkki Tuomioja kiitti valiokunnan puheenjohtajaa Vanhasta hyvin johdetusta työstä ja siitä, että valiokunta pääsi hyvin laajaan yhteisymmärrykseen.
– Se on minusta arvokasta ja tärkeätä. Sehän ei poista sitä, että varmaan itse kukin täällä olisi kirjoittanut niin mietinnön kuin alkuperäisen selonteonkin vähän toisenlaiseen sävyyn.
Tuomiojan mielestä valiokunnan aikaansaannos on kuitenkin hallituksen selontekoa parempi ja antaa hyvän pohjan jatkaa ulko-ja turvallisuuspolitiikassa laajalla yhteisymmärryksellä.