Vanhanen toivoo, että hallitus pohtisi esitystensä aikatauluja entistä kriittisemmin – istuntokausien loppuviikoilla tapana ruuhkautua

Hallituksen pitäisi pystyä antamaan esityksiä eduskunnalle nykyistä tasaisemmin, katsoo eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.).

Vanhanen sanoi puhemiehistön tiedotustilaisuudessa eduskunnassa, että vuosikymmenten saatossa piintyneen tavan mukaan sekä syyskaudella että kevätkaudella työskentely tahtoo ruuhkautua istuntokauden loppuviikoille.

– Olisi parempi, että ajankäyttöä kyettäisiin paremmin suunnittelemaan. Tämä liittyy myös eduskunnan uudistamistyöhön, joka on käynnissä.

Vanhasen mukaan taustalla on eräänlainen ikuisuusongelma.

Hallituksen pitäisi hänen mielestään omaa suunnitelmaansa laatiessaan arvioida aina mahdollisimman suurella itsekritiikillä se, onko lainvalmistelua ja poliittisia neuvotteluja varten varattu riittävät resurssit ja tarpeeksi aikaa.

– Myös tämän hallituksen aikana on jo käyty keskustelua syksyn osalta, ja syksylläkin jäi luvattuja esityksiä antamatta, hän huomauttaa.

Vanhanen esitti omana toiveenaan, että luvattavia asioita listataan mieluummin vähemmän kuin liikaa. Kevätkaudella käsittelemättä jäävät esitykset voitaisiin siirtää automaattisesti syksyyn, jos näyttää että aika valtioneuvoston puolella ei keväällä riitä.

– Valiokunnat joutuvat miettimään omaa ajankäyttöään sen mukaan, mikä annettu lista on, ja jos siellä ikään kuin ilmaa, niin se johtaa tietynlaisiin vääriin ratkaisuihin tämän aikaresurssin käytössä, puhemies muistuttaa.

Puhemiehen mukaan myös valiokuntatyön järjestämisessä ja ajankäytössä riittää pohdittavaa.

Vanhanen muistuttaa, että viimeisen noin 25 aikana eduskuntaan on perustettu kolme uutta valiokuntaa: tarkastusvaliokunta, tulevaisuusvaliokunta ja uusimpana tiedusteluvalvontavaliokunta. EU-jäsenyyden myötä myös suuri valiokunta muuttui oikeaksi, hyvin työllistäväksi valiokunnaksi.

– Tämä on antanut aiheen pohtia valiokuntajärjestelmää, koska päällekkäisjäsenyyksiä on paljon. Taitaa olla niin, että ennätys on tällä hetkellä neljä varsinaista valiokuntajäsenyyttä yhdellä edustajalla. Ja kun valiokunnat kokoontuvat samaan aikaan, paitsi että se tuottaa poissaoloja kirjauksiin, niin suurempi ongelma on  se, että mahdollisuus aidosti keskittyä valiokunnan työhön on vaikeutunut.

Vanhasen mukaan päällekkäisyydet eivät johdu yksittäisistä edustajista, vaan valiokuntapaikkoja on tietty määrä, ja ne on täytettävä.

Vanhanen aikoo kiertää kaikki eduskuntaryhmät läpi, ennen kuin hän avaa tarkemmin omia uudistusesityksiään.

– Tämä on iso osa tätä uudistustyötä. Sillä on ehdottomasti vaikutusta siihen, miten edustajat kokevat tämän työnsä ja millaiset mahdollisuudet heillä on aidosti paneutua ja keskittyä valiokuntatyöhön.

Eduskunta joutuu käsittelemään kevätkaudella myös valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen pyynnön asettaa perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää syytteeseen maahanmuuttajat haitallisiin vieraslajeihin rinnastaneista puheistaan.

Puhemiehen mukaan salikeskustelun kielenkäyttöön puututaan kuten ennenkin, yleensä jo saman tien mutta tarvittaessa myös jälkikäteen.

Vanhanen arvioi, että viime syyskaudella keskustelu ja sanankäyttö oli kuitenkin paljon maltillisempaa kuin asiasta syntyneestä yleiskuvasta voisi päätellä.

– Tämä ei ole niin pahamaineinen eduskuntakokoonpano kuin ehkä yleisesti ajatellaan.

Viime keväänä eduskunnan puhemieheksi noussut Vanhanen sai puhemiehen vaalissa 171 ääntä, 21 ääntä enemmän kuin toiseksi varapuhemieheksi valittu Juho Eerola (ps.) ja 29 ääntä enemmän kuin ensimmäiseksi varapuhemieheksi äänestetty Antti Rinne (sd.).

Vanhanen sanoi kokevansa äänestystuloksen erittäin suurena luottamuksen osoituksena ja ottavansa sen vastaan nöyryydellä.

Vuoden 2020 valtiopäivät avataan huomenna keskiviikkona perinteisin seremonioin.