Vanhanen suosittelee perussuomalaisille irtiottoa EU:sta: “Siitähän tosiasiassa on kyse“

Oppositio on jatkanut hyökkäystään EU:n elpymispakettia vastaan.

Tiistaina eduskunnassa oli vuorossa perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja nyt-liikkeen jättämä välikysymys, jossa puolueet väittävät 750 miljardin euron koronapottia Suomen edun vastaiseksi.

Oppositiopuolueet paikkaisivat pandemian taloustuhoja yksittäisten jäsenmaiden omilla elvytyspaketeilla.

Oman välikysymyksensä jättävä kokoomus kritisoi pakettia lähinnä siitä, ettei rahoituksen ehtoja ole määritelty riittävän tarkkarajaisesti.

Tiistain välikysymystä puolue piti pohjavireeltään liian EU-skeptisenä.

Sähäkässä välikysymysväännössä pääministeri Sanna Marinin (sd.) viime heinäkuussa neuvottelemaa elpymispakettia moitittiin askeleeksi kohti liittovaltiota ja velkaunionia.

Välikysymyksen jättäneiden puolueiden mukaan EU-johtajien sopu rikkoo unionin perussopimuksia ja mahdollistaa uusien rahoitusvälineiden luomisen.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) palautti kriitikoiden mieliin tilanteen, jossa sopua elpymispaketista sorvattiin.

Vanhasen mukaan paketin syntymistä suurempi huolenaihe olisi ollut se, ettei EU olisi millään tavalla pyrkinyt vastaamaan pandemiaan.

Rahaministeri painotti, että yhteinen sisämarkkina vaatii huolenpitoa, jotta Eurooppa ei jää jälkeen maailmantalouden kovassa kilpailussa.

– Luuletteko, että siitä joku ilo syntyisi meille, että Italia kaatuisi?

 Perussuomalaisten puheita herkällä korvalla kuunnellut Vanhanen totesi, että puolueen olisi hyvä ottaa selkeä ”irtiotto” EU:sta.

– Siitähän tosiasiassa on kyse.

– Te olette itse asiassa eri mieltä järkevyydestä olla EU:n jäsenenä.

Kokoomuksen kriittisiä huomioita Vanhanen kuvaili ”suhteellisiksi arviointikysymyksiksi”

– Siihen nähden, että kyse on kuitenkin pitkään aikaan EU:n suurimmasta, akuutimmasta päätöksestä, niin kyllä tämä teidän irtiottonne on merkittävä ja merkillepantava, Vanhanen piikitteli perinteisesti EU-myönteisyydellään ylpeillyttä puoluetta.

Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mielestä täysistunnossa kuullut moitteet eivät sopineet koronakriisiin, vaan niissä kaikui eurokriisin ja finanssikriisin aikainen ajattelu.

Tuppurainen huomautti, että eurokriisin jälkeisen tiukan talouspolitiikan on sittemmin arvioitu hidastaneen elpymistä.

Lisäksi ministeri viittasi taloustieteilijöihin, jotka uskovat yhteisen finanssipoliittisen elvytyksen hyödyttävän Suomen kaltaista avotaloutta.

Perussuomalaisten ryhmänjohtaja Ville Tavion mielestä Suomen ei ole järkevää rahoittaa kilpailijamaitaan.

Hän tivasi pääministeri Sanna Marinilta, kuinka paljon Suomi voi joutua maksamaan elpymisvälineestä.

Kokoomuksen Ilkka Kanerva puolestaan syytti hallitusta ”uhkakuvien maalaamisesta” sen sijaan, että oppositio saisi kuulla selkeitä vastauksia.

Kristillisdemokraattien Sari Essayah totesi, että monessa EU-maassa yritetään edelleen palautua finanssikriisin tuhoista.

Puoluejohtajasta on epäilyttävää, että osa elpymisvälineen varoista jaetaan sellaisten talouslukujen perusteella, jotka ovat peräisin koronaa edeltäneistä tilastoista.

Pääministeri Marinin mukaan Suomen laskennallinen enimmäisvastuu voi olla 2,8 miljardia euroa vuodessa.

Hän korosti, että Suomi oli valmis kompromissiin viime vuoden neuvotteluissa juuri siksi, että vastuut pienenivät.

– Jos tulisi sellainen tilanne, että jokin jäsenmaan ei pystyisi hoitamaan osuuttaan, reaalimaailmassa asiasta keskusteltaisiin uudestaan. Meillä on enimmäisvastuu tarkasti määritelty.