Keskustan Kalmari pitää välikysymystä Halla-ahon kuntavaalitemppuna – Varoittaa heppoisista väitteistä, joihin britit lankesivat: "Nyt kalat mätänevät satamiin"

”EU on minulle työkenttä, eikä sotatanner.”
Eduskunta

EU:n elpymispakettia vastustavalla välikysymyksellä oppositiopuolueet petaavat asetelmia kevään kuntavaaleihin, keskustan Anne Kalmari näkee.

Kalmari nosti tiistaina keskustan ryhmäpuheessa tikun nokkaan erityisesti perussuomalaiset ja puolueen puheenjohtajan Jussi Halla-ahon.

– Ensin pitää sanoa, mistä tässä perussuomalaisten välikysymyksessä on oikeasti kyse.

– Ei tässä ole kyse EU-politiikasta. Tässä on kyse kuntavaaleista. Halla-aho hämää. Puhutaan kaikesta muusta, paitsi siitä, mistä kuntavaaleissa on oikeasti kyse.

Eduskunta väittelee perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja nyt-liikkeen välikysymyksestä.

Puolueet katsovat, ettei 750 miljardin euron rahoituspotti palvele Suomen etua.

Ne ehdottavat, että kukin jäsenmaa ottaisi itse ja omalla vastuullaan markkinoilta lainaa tarvitsemansa määrän koronatuhojen korjaamiseen.

Kalmari kertoi äänestäneensä vuoden 1994 kansanäänestyksessä Suomen EU-jäsenyyttä vastaan.

– En edelleenkään ole EU-intoilija. EU on minulle työkenttä, eikä sotatanner. Omalta osaltani työ alkoi jo, kun edustin ammattikuntaani Euroopan nuorten viljelijöiden järjestössä Suomen tultua yhteisön jäseneksi.  

Keskustaedustajan mukaan vakaa EU-päätöksenteko on tärkeää maaseudun ihmisten toimeentulon ja yritysten kannalta.

Kalmari piikitteli puheessaan välikysymystä siitä, että siinä esitetään kansanäänestystä EU-jäsenyydestä.

– EU:ssa joko ollaan tai ei.  Kansa ei äänestä väärin, mutta britit houkuteltiin ulos EU:sta heppoisin väittein. Nyt kalastajien kalat mätänevät satamiin ja viljelijöiden tulotaso romahtaa. Tätä tuskin haluttiin.

Välikysymyksen linja tarkoittaisi kylmää kyytiä maakuntien Suomelle ja ruuantuotannolle.

Kalmari puolusti pääministeri Sanna Marinin (sd.) johdolla saavutettua neuvottelutulosta, joka turvaa Suomen saannot maatalouteen, maaseudun kehittämiseen sekä alue- ja rakennepolitiikkaan.

– Suomen rahoitusasema jopa hieman paranee. Kun muiden jäsenmaiden maksut nousevat keskimäärin 10%:lla, Suomen maksut nousevat noin 4%. Suomi on unionin pienimpiä nettomaksajia.

Kalmari huomautti lisäksi, ettei EU-budjettia ole ilman elpymispakettia.

– Ilman elvytyspakettia ei olisi myöskään rahoitusta maatalouspolitiikkaan ja maaseudun kehittämiseen, ei alue- ja rakennepolitiikkaan eikä mihinkään muuhunkaan tarpeelliseen EU-ohjelmaan. 

Keskustalainen kiitteli sitä, että maatalous ja maaseutu saavat tulevina vuosina noin kuusi prosenttia enemmän rahoitusta kuin aikaisemmin.

Elpymisrahoituksen on Kalmarin mukaan määrä muun muassa vauhdittaa bio- ja kiertotaloutta sekä rakentaa maaseudun nopeita nettiyhteyksiä ja edistää etätyötä. 

– Välikysymyksen linja tarkoittaisi kylmää kyytiä maakuntien Suomelle ja ruuantuotannolle.