Vanhanen: Sotaretoriikan viljelyä tulisi välttää
Liiallista sotaretorikkaa ja sotilaallisten muskeleiden näyttämistä tulisi nykyisessä kansainvälispoliittisessa tilanteessa välttää, katsoo keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen.
Vanhasen mielestä EU:n kriisinhallintajoukkojen nimi taisteluosasto – battle group – on tarpeettoman sotaisa. Hän puuttui asiaan ryhmäpuheessaan, kun eduskunta keskusteli Britannian johtaman taisteluosaston asettamisesta valmiuteen.
Vanhanen muistutti, että Ukrainan sota ja Syyrian sota ovat tyypilliseen tapaan tuoneet näyttöhaluja myös muualle – Itämerenkin alueelle.
– Harjoitella pitää, mutta silti on aina riski, että esimerkiksi nyt Suomessa käynnistyvät sotilastekniset harjoitukset tulkitaan yleisessä mielipiteessä yli niiden tarkoituksen.
Asioille kasautuu Vanhasen mukaan helposti mielikuvakuormaa päälleen enemmän kuin on ollut tarkoitus.
– En ylläty, jos amerikkalaisia panssariajoneuvoja ja lentokoneita käytetään laajasti lähiviikkoina kuvituksissa ja kypäräpäiset maastopukuiset sotilaat ovat uutismateriaalina. Kaino toiveeni onkin, että lentoreitit valitaan harjoituksissa tarkoin.
Jo vuonna 2007 perustettuja taisteluosastoja ei ole käytetty kertaakaan. Joukkojen toimettomuus sai osakseen jälleen arvostelua eduskuntaryhmiltä, vaikka myös kansainvälisen harjoittelun tärkeydestä puolustusvoimille muistutettiin.
– EU:n taistelujoukkoihin osallistumalla puolustusvoimat on voinut luoda kriisinhallintaan nopeantoiminnan kyvyn, jota ei aiemmin ole ollut olemassa. On välttämätöntä, että Suomella on tarvittaessa kyky toimia nopeasti, Vanhanen muistutti.
Vanhasen mukaan esteenä joukkojen käytölle ovat edelleen poliittisen tahdon riittämättömyys, taakanjakokysymykset, operaatioihin liittyvät kustannukset ja kysymys valmiusvuorossa olevan taisteluosaston sopivuudesta nimenomaan ajankohtaisten kriisinhallintatehtävien hoitamiseen.
Joukkojen käyttöön kriisitilanteessa tarvitaan yksimielinen päätös.
– Käyttämättömyys liittyy paljolti myös siihen, että muun muassa talous- ja eurokriisin tuoksinnassa aikaa ei ole EU:ssa jäänyt yhteisen ulkopolitiikan kehittämiselle. Unioni ei ole kyennyt laatimaan yhteistä ulko- ja turvallisuuspoliittista strategiaa, jonka puitteissa tätäkin toimintaa suunniteltaisiin. Päätöksentekokyky unionissa on vasta kehittymässä.
Suomi osallistuu valmiudessa puoli vuotta olevaan joukkoon tällä kertaa 50 henkilön osastolla, joka koostuu tiedustelujoukkueesta, ilmatulenjohtoryhmästä, huolto-osasta sekä esikuntaupseereista.
Suomalaisosasto on jo matkustanut Englantiin harjoittelemaan muiden taisteluosaston vuoroon osallistuvien maiden kanssa.
– Arvelen meidän yleisesti toivovan, että käynnistyvä pitkä harjoitus muodostuu tärkeimmäksi kesällä alkavan päivystysvuoron anniksi, eikä sotilaita jouduttaisi lähettämään minkään kriisin hallintaan, Vanhanen totesi.