"Ukrainan asia on meidän" – Vanhanen korosti EU-maiden puhemiehille Suomen horjumatonta tukea
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) painotti Suomen horjumatonta tukea Ukrainalle EU:n parlamenttien puhemiesten konferenssissa Slovenian Brdossa.
– Eduskunta on yhtenäisenä tukenut Ukrainaa ja hallituksen toimia rahallisen ja aseellisen tuen toimittamiseksi, sotaa pakenevien auttamista ja Venäjän vastaisia pakotteita. EU:n ja kumppaniemme yhtenäisyys on ollut kiistämätöntä. Ukrainan asia on meidän, Vanhanen sanoi.
Vanhasen mukaan Euroopan kohtaamat uhat eivät ole vain sotilaallisia.
– Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, hybridiuhat, eriarvoisuus, köyhyys ja energiariippuvuus ovat uhkia, joihin vastaamisen lähtökohtana on oltava yhteiskunnan kokonaisturvallisuus. Toimien on vastattava koko yhteiskunnan tarpeisiin. EU:n ja sen kumppanien yhteiset arvot luovat toimille vahvan perustan, hän muistutti.
EU:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tavoitteena tulee Vanhasen mukaan olla EU:n globaalin merkityksen vahvistaminen.
– Unionin on oltava naapureilleen uskottava kumppani, joka pitää kiinni sitoumuksistaan. EU:sta ei saa tulla turvallisuuden kuluttajaa, vaan sen on tarvittaessa kyettävä toimimaan itsenäisesti.
Konferenssin ensimmäisenä päivänä eli maanantaina puhemiehet keskustelivat parlamenttien roolista demokratian kriisinkestävyyden turvaamisessa.
Matti Vanhasen mielestä koronapandemian tärkein opetus on ollut, ettei mikään saa estää parlamentteja hoitamasta perustuslaillisia tehtäviään.
– Parlamenttien on myös kriisiaikoina valvottava, ettei hallitus ylitä toimivaltuuksiaan ja että perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat. Vain vahva parlamentaarinen valvonta voi taata parlamentaarisen demokratian asianmukaisen toiminnan. Sodan riehuessa Euroopassa on yhä tärkeämpää kyetä suojaamaan demokraattisia käytäntöjä, hän huomautti.
Parlamentaarikkojen tehtävä on Vanhasen mukaan lujittaa prosesseja ja periaatteita, jotka voimistavat demokratian kriisinkestävyyttä ja torjuvat ulkoisia vaikutusyrityksiä.
– Demokraattisten arvojen laaja juurtuminen yhteiskuntaan ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta vahvistavat niin ikään demokratian immuniteettia. Viime kädessä on kyse ihmisten luottamuksesta toimielimiin ja viranomaisiin, jotka toimivat vastuullisesti ja läpinäkyvästi valtion ja sen kansalaisten parhaaksi, puhemies tiivisti.