Valuvatko verovaroilla maksetun tutkimuksen hedelmät ulkomaille? – Pekkarinen huolestui innovaatiovuodosta

Suomalaisen osaamisen hedelmät uhkaavat valua muihin maihin, varoittaa eduskunnan I varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.).

Hämeenkyrön yrittäjien 70-vuotisjuhlassa puhuneen Pekkarisen mukaan innovaatiovuotoja voi osaltaan syyttää siitä, että Suomeen ei synny riittävästi investointeja.

– Innovaatiovuoto on pysäytettävä. Muuten osaamisen kartuttamiselle ei kohta ole maksajia, Pekkarinen vaatii tiedotteessaan.

Pekkarinen moittii joitain EU-maita innovaatiovuodon kärjistämisestä.

– Moni keskittyy enemmän muualla tuotetun osaamisen imemiseen maahansa ja sen siellä muuttamiseen tuotannoksi ja verotuloiksi.

Pekkarisen mielestä tässä ovat onnistuneet etenkin Baltian maat, Puola ja Tsekki.

– Eikä ihme. Esimerkiksi Puola saa lähes 10 miljardia euroa vuodessa EU:n aluetukea. Entistä suurempi osa tästä menee yrityshankkeiden tukemiseen. Suomen vastaava EU-saanto on noin 150 miljoonaa euroa, josta pieni osa menee yritysten kehittämiseen.

Pekkarisen mukaan Suomessa julkisen talouden ongelmat ovat merkinneet julkisen tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen radikaalia vähenemistä sitten vuoden 2011.

– Julkisen osarahoituksen puuttuessa myös yritysten t&k-panostukset ovat vähentyneet huolestuttavasti, Pekkarinen sanoo.

Hän huomauttaa, että leikkauksista huolimatta esimerkiksi yliopistojen perusrahoitus on kuitenkin valtion ensi vuoden budjettiesityksessä vain 100 miljoonaa alle historian suurimpien määrärahojen ja 421 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2007.

Valtion on Pekkarisen mielestä huolehdittava suomalaisten osaamisen lisäksi myös osaamisen muuttamisesta kaupallisiksi tuotteiksi ja tuotannoksi.

Kun kilpailukykysopimus parantaa yritysten kustannuskilpailukykyä, Pekkarinen kiinnittäisi huomion investointien muiden pullonkaulojen avaamiseen.

– Tällaisia pullonkauloja ovat juuri pk-yritysten rahoituksen saatavuus sekä uusien tuotteiden kehittäminen ja markkinoille pääseminen, hän sanoo.

Jos hallitus onnistuu löytämään lisärahoitusta, pitäisi se Pekkarisen mielestä käyttää ensisijaisesti yritysten ja niitä palvelevan t&k-rahoituksen sekä yritysten riskirahoituksen saannin turvaamiseen.

– Emu-puskureista osa voisi olla tällaisen rahoituksen yksi lähde, hän heittää.

Koulutusleikkauksista Pekkarinen paikkaisi ensimmäisenä ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat säästöt.

– Niiden pudotus on ollut muutamassa vuodessa lähes 400 miljoonaa euroa, runsaasta 2 miljardista eurosta 1660 miljoonaan euroon, Pekkarinen muistuttaa.