Valtiovarainvaliokunta paketoi hallituksen viimeisen budjetin – oppositio syytti "joulukarkkien" jaosta
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta kiittelee hallitusta talouden säästöohjelman ja menokurin noudattamisesta myös viimeisessä talousarvioesityksessään.
Valtiovarainvaliokunta pitää budjettimietinnössään myös erityisen hyvinä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan tehtyjä lisäyksiä.
Valtiovarainvaliokunta tehnyt mietinnössään lisäyksiä eri kohteisiin hallitusryhmien sopimuksella yhteensä noin 60 miljoonalla eurolla.
Lisäykset tehdään muun muassa liikenneväyliin, tutkimukseen ja osaamiseen, lasten liikkumiseen sekä ympäristönsuojelun ja turvallisuuden edistämiseen.
Suurimmat määrärahalisäykset tehdään liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen (25,3 milj. euroa) ja koulutuksen, sivistyksen, kulttuurin sekä liikunnan tukemiseen (14,2 milj. euroa).
Rahoitusta lisätään myös terveydenhuollon tutkimukseen, ympäristönsuojeluun sekä maatalouden kannattavuuden parantamiseen.
Mietintöön on jätetty kuusi opposition vastalausetta. Opposition edustajat syyttivät hallitusryhmiä mietinnön julkistuksessa melko kovin sanoin ”vaalikarkkien” lisäilystä budjettiin.
Vasemmistoliiton Kari Uotila sanoi, etteivät kaikki vaalipiireihin menevät ”joululahjarahat” perustu erikoisvaliokuntien lausuntoihin tai jaostojen asiantuntijakuulemisiin ja kestä siten kriittistä tarkastelua.
Valiokunnan puheenjohtaja Timo Kalli (kesk.) katsoi, että jokainen voi antaa joulurahoille tai karkkirahoille terminä oman arvonsa.
– Itse suhtaudun niin, että jokainen euro budjetin sisällä on ihan samanlainen.
Kalli muistutti, että budjetin yhteydessä kansanedustajat tekevät valtavan määrän talousarvioaloitteita, joista osa huomioidaan lisäyksissä. Kaikki eduskunnan tekemät lisäykset menevät hänen mukaansa kuitenkin hyvään tarkoitukseen.
Valtion budjettiesitys vuodelle 2019 on 1,6 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan lisälainanotolla.
Vuoden 2019 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan 109 miljardia euroa, mikä on noin 45 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Työllisyysasteen arvioidaan nousevan vuoden 2019 aikana 72,4 prosenttiin ja vaalikauden aikana työllisten määrä on kasvanut yli 110 000 henkilöllä.
Talousarvion loppusumma on noin 55,5 miljardia euroa, mikä on noin 0,3 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinainen talousarvio.
Valiokunnan mukaan Suomen talouden näkymät ovat edelleen suotuisat, mutta nopeimman kasvun arvioidaan olevan jo takanapäin.
Suotuisa suhdanne ei kuitenkaan riitä poistamaan rakenteellisista ongelmista johtuvaa julkisen talouden rahoitusepätasapainoa, valiokunta huomauttaa.
Valtionhallinto ja paikallishallinto pysyvät hieman alijäämäisinä ja euromääräinen julkinen velka kasvaa edelleen 2020-luvun alkuvuosina.
– Julkisen talouden kestävyyden kannalta on keskeistä, että maakunta- ja sote-uudistus toteutetaan niin, että se vähentää julkisten menojen kasvua pitkällä aikavälillä ja vähentää näin kestävyysvajeeseen liittyvää painetta, valiokunta korostaa.
Valiokunnan mielestä myös yritystukijärjestelmää on kehitettävä valtiontalouden kannalta kustannustehokkaammaksi ja ilmastopoliittiset tavoitteet huomioivaksi.
– On välttämätöntä, että ilmastopolitiikan kunnianhimoa nostetaan. Tarvitaan aiempaa tehokkaampia, laaja-alaisempia ja radikaalimpia muutoksia ja suurempia päästövähennyksiä lähes kaikilla elämänalueilla.
Nämä muutokset tulevat valiokunnan mukaan vaikuttamaan muun muassa talouden rakenteisiin, yhteiskunnan toimintojen suunnitteluun sekä julkiseen talouteen.
Budjetti hyväksytään eduskunnan äänestyksissä ensi perjantaina ennen joulutauolle lähtöä.
Keväällä eduskunnan jättävälle Kallille budjetti on viimeinen. SDP:n Timo Harakka kiitteli Kallia urakan erittäin tyylikkäästä hoitamisesta.
– Kun hänet tunnetaan hevosmiehenä, niin voidaan varmaan todeteta, että ruutulippu on heilahtanut, polle on maalissa ja kaikki ovat tyytyväisiä. Nyt on aika levon ja kiitoksen, Harakka sanoi.
