"Valtion talousarvio rp." – Keskustanuorten Tapio uskoo keskustan viestin purevan nuoriin, kun "politiikan nuottia" muutetaan
Keskustanuorten puheenjohtaja Jere Tapio katsoo toiveikkain mielin kuntavaalikevääseen, ja korostaa, että silloin myös puolueen tehtävä on saada uusia nuoria mukaan keskustaan yhdessä keskustanuorten kanssa.
Keskustalla on jo vuosien ajan ollut vaikeuksia nuorisokannatuksensa kanssa. 20 vuotta sitten keskusta oli suosituin puolue nuorten keskuudessa, mutta nyt kannatus on jämähtänyt alle kymmenen prosentin.
Nuorisokannatuksen myötä myös nuorisojärjestön jäsenmäärä on romahtanut. Helsingin Sanomien (HS) mukaan aiemmin selkeästi suurin nuorisojärjestö on pudonnut jäsenmäärässään vasemmisto-, RKP- ja kokoomusnuorten taakse.
Selvästi suurimmat nuorisojärjestöt ovat vasemmistonuoret ja RKP-nuoret. Molemmilla on kolmisen tuhatta jäsentä keskustanuorten jäsenmäärän jäädessä reiluun 1300:aan.
Jere Tapion mielestä huomionarvoista on, että vasemmisto- ja RKP-nuorten jäsenet eivät kuulu automaattisesti vasemmistoliittoon tai ruotsalaiseen kansanpuolueeseen. Keskustassa, kokoomuksessa ja SDP:ssa näin on, ja nuorisojärjestöjen jäsenmäärät jäävät selvästi pienemmiksi.
– Kaikki nuoret eivät halua olla niin puoluesidonnaisia, Tapio toteaa Suomenmaalle.
Keskustanuoret tulee kuitenkin pysymään osana keskustaperhettä.
– Kyllä se on meille niin ytimellinen rooli olla kirittävä ja kehittävä voima puolueessa. Ehdottomasti koemme, että tämän järjestön vaikuttavuuden ja olemassaolon tarkoituksenkin kautta olemme puolueessa ja vaikutamme siellä meidän mandaattipaikoillamme, puheenjohtaja kertoo.
Politiikka ja vaikuttaminen kiinnostavat nuoria, Tapio luottaa. Poliittisilla puolueilla ei vain ehkä ole kykyä kanavoida kiinnostusta juuri puoluepolitiikkaan.
– Nyt nähdään, että aktivismi ja somekampanjat politiikan ympärillä ovat nousussa, Tapio huomauttaa.
– Meidänkin pitäisi kuulla nuoria, jotka vaikuttavat esimerkiksi opiskelijaliikkeessä tai muussa nuorten ei-puoluesidonnaisessa vaikuttajaryhmässä, mennä siellä heidän luokseen. Että saadaan ajatukset mukaan ja kerrotaan, että voi jatkaa vaikuttamista puolueen puolella.
Keskustanuorten jäsenyys tarjoaa puheenjohtajan mukaan kiehtovan ja monipuolison yhteisön ympäri Suomea tulevista nuorista, joilla on erilaisia taustoja ja erilaisia ajatuksia.
– Kehittävä ympäristö, jossa ei ole tabuja vaan asioista keskustellaan aidosti, debatoidaan, vaihdetaan näkökulmia ja mielipiteitä, ja jossa voi kasvaa avarakatseiseksi vaikuttajaksi, hän kuvailee.
– Kun puhutaan poliittisesta puolueesta, se tarkoittaa väylää aidosti vaikuttaa. Esimerkiksi puoluekokousaloitteen tekeminen voi tuntua pieneltä, mutta lopulta aloite voi olla vaikkapa hallitusohjelmassa.
Keskustalainen sanoma ei tavoita nuoria pelkästään keskustanuorten kautta. Mediasta niin vanhat kuin nuoretkin näkevät enemmän puolueiden kuin nuorisojärjestöjen puheenvuoroja. Keskustanuorten puheenjohtaja korostaakin, että kysymys keskustan nuorisokannatuksesta on myös puolueen asia.
– Yhteisiä talkoita se vaatii. Kuntavaalit (huhtikuussa 2025) ovat iso yhteinen ponnistus puolueen kanssa, että nuoria saataisiin kyytiin ja nuorille välitettyä se kuva, että keskusta on aina ollut ja tulee olemaan se puolue, joka niitä kotiseudun asioita hoitaa.
– Yhdessä puolueen kanssa voisi miettiä, millaista väylää nuorille voi tarjota. Aiemmin on ollut eri mentoriohjelmia ja esimerkiksi Vaikuttajakiihdyttämö, Tapio pohtii toiminnan tapoja.
Puolueen linjoissa keskustanuorten puheenjohtaja ei näe olevan pahemmin vikaa nuorten kannalta, mutta välitetty viesti voisi olla toisenkinlainen.
– Eteenpäin katsovaa ja yhteiskuntaa kehittävää puolta pitää nostaa esiin enemmän ja puhua tulevaisuudesta. Se näkyy varmasti, kun ollaan oltu hallituksessa lähes koko 2000-luku. Keskustasta on tullut Valtion talousarvio rp., puhutaan hallitusohjelman kieltä ja lyhyen aikavälin asioista, Tapio arvioi.
– Nuoren, jolla on tulevaisuuteen liittyviä huolia ja toiveita, voi olla hankalampi saada kiinni tällaisesta viestistä. Poliittinen nuotti, se miten politiikastamme ammennetaan, ratkaisee. Juureva viesti toimii nuoressa väestössä hyvin.
Keskustanuorten jäsenmäärän laskemisessa on ollut epäselvyyksiä. Helsingin Sanomat kertoi tiistaina nuorisojärjestön hakeneen opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää avustusta virheellisellä jäsenmäärätiedolla.
Tapio kertoi HS:lle tiistaina, että epäselvyyttä on ollut esimerkiksi keskustan uusitusta jäsenrekisteristä johtuvista syistä.
– Me olimme esimerkiksi laskeneet monet henkilöt jäseniksi kahteen kertaan, koska meillä on ollut mahdollisuus olla jäsenenä kahden eri nuorisopiirin listoilla. Jos esimerkiksi kotipaikkakunta on eri kuin opiskelupaikkakunta.
Tahallista liian suuren luvun kertominen ministeriölle ei ollut, Tapio korosti. Puoluekokoukseen emopuolue oli saanut laskettua oikean jäsenluvun keskustanuorille.
– Meillä ja puolueella on ollut eri tilannekuva jäsenmäärästä. Puolueella on ollut oikea luku. Se tullaan myös ministeriölle ilmoittamaan ensi keväänä, jolloin siis asiasta seuraavan kerran raportoidaan, Tapio selvensi lehdelle.
Suomenmaalle Tapio lisää, että keskustanuorissa on tällä hetkellä selvitystyö käynnissä.
– Tulemme tekemään jo ennakkoon ministeriölle tarkastuspyynnön päivitetyin tiedoin. Sen myötä katsotaan, miten avustusasiat menevät.
– Pyrkimyksemme ylipäätään on ollut lisätä läpinäkyvyyttä toiminnassamme. Nyt tämä näkyy toki ikävässä valossa, mutta päämäärä on, että asia saadaan ministeriön kanssa käytyä läpi niin kuin kuuluu, ja jos tulee takaisinmaksupyyntöä, se hoidetaan, Tapio toteaa.
Nuorisojärjestöjen saamiin avustuksiin ei vaikuta pelkkä jäsenmäärä. Toiminnan laatu ja tapahtumiin osallistuneiden määrä vaikuttavat, samoin kuin esimerkiksi yhdenvertaisuusperiaatteiden edistäminen.
HS:n mukaan nuorisojärjestöjen opetus- ja kulttuuriministeriölle ilmoittamat jäsenmäärät vuoden 2023 lopussa olivat vasemmistonuorilla 3078, RKP-nuorilla 2999, kokoomusnuorilla 1889, keskustanuorilla 2640, demarinuorilla 1269, vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitolla 865, perussuomalaisella nuorisolla 413 ja kristillisdemokraattisilla nuorilla 344. Näistä keskustanuorten jäsenmäärä tiedetään virheelliseksi.
Käytännössä kaikkien poliittisten nuorisojärjestöjen jäsenmäärä on laskenut kymmenessä vuodessa jopa huomattavasti, poikkeuksena jäsenmääränsä yli tuplannut RKP-nuoret. Demarinuorten jäsenmäärästä kymmenen vuoden takaa HS ei löytänyt tietoa vertailuun.