Open Navbar
Close Navbar
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Tarinat
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
Lataa Suomenmaa-sovellus: IOS / Android
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Tarinat
Haku
Sää

Tiedossa rankkasadetta ja reippaita ukkosia

2.7.2025 11:16
Lue lisää 
Historia
Venäjän vallankaappauksista tai -kumouksista tunnetuin ja verisin on ilman muuta helmikuussa 1917 alkanut vallankumous, joka laajeni sisällissodaksi asti. (Kuva: Wikimedia Commons)

Valta on kumottu Venäjällä 16 kertaa tsaarien ajasta nykyaikaan

Yksi juoni muistuttaa saippuaoopperaa
Lauri Heikkilä 12.3.2022 21:00, muokattu 11.3.2022 19:36
a– a+
Historia

Venäjän historiaan mahtuu useita vallankaappausyrityksiä, joista osa on myös onnistunut.

Ukrainan sodan myötä on mietitty, mikä on hyökänneen Venäjän valtionjohdon tulevaisuus. Pysyykö sodan aloittanut ja maahansa talouskaaoksen aiheuttanut Vladimir Putinin hallinto kasassa?

Valtionjohtajan asema on Venäjällä ollut vahva vuosisatoja. Tästä huolimatta maan historiaan mahtuu lukuisia vallankaappauksia ja ainakin yksi suuri vallankumous, riippuen siitä, miten termejä tulkitaan.

Kaikkiaan vallankaappauksia ja -kumouksia voi laskea olevan tulkinnasta riippuen kuusitoista, jos lasketaan yhdistyneen Venäjän alkuajoista eteenpäin. Tämä ajanjakso alkaa Iivana III:n (tunnettu myös Iivana Suurena, 1440–1505) valtakaudesta (1462–1505).

Ensimmäinen vallananastus osuu Venäjällä edelleen pahassa maineessa olevan sekasorron ajan (1598–1613) alkuun. Koska tsaari Fjodor I:ltä ei jäänyt miespuolista perillistä, valta tuli uusjakoon. Fjodorin hovissa tosiasialliseksi valtion asiainhoitajaksi noussut Boris Godunov juonitteli kirkon ja maapäivien avulla itsensä Fjodorin seuraajaksi.

Godunovin nousu hallitsijaksi oli ennenkuulumatonta, sillä hän ei kuulunut puolilegendaarisen 800-luvulla eläneen Rurikin sukuun, jolle oli mielletty kuuluneen jonkinlainen taivaan mandaatti hallitsijana. Kuitenkin uusi tsaari voitti melko helposti kirkon ja maapäivien ja sitä kautta yleisen tuen.

Boris Godunov oli ensimmäinen onnistunut vallankaappaaja yhdistyneellä Venäjällä. Tuntemattoman taiteilijan maalaus 1600-luvulta, mahdollisesti aikalaiskuva. (Wikimedia Commons)

Boris Godunov kuoli vuonna 1605. Valtaan nousi hänen poikansa Fjodor II. Maallinen ylimystö eli pajarit olivat kuitenkin tässä vaiheessa vahvasti Godunovin sukua vastaan, syyttäen väärää tsaaria maan ongelmista sekasorron aikana.

Vielä vuoden 1605 aikana Fjodor murhattiin, ja saippuaoopperalta kuulostaneen juonen avulla pajarit nostivat tilalle uuden tsaarin.

Selitettiin, että 1500-luvulla hallinneen Iivana IV Julman poika Dmitri ei ollut vastoin yleistä tietoa kuollut. Pajarit nostivatkin valtaistuimelle hallitsijan, joka tunnetaan joko Dmitri II:na tai Vale-Dmitri I:nä.

Dmitri oli väittänyt olevansa Iivana Julman poika jo noin vuodesta 1600 alkaen, eli Boris Godunovin kaudella. Tsaari oli kuitannut väitteet valheena, mutta valtapolitiikka asettui niin, että Dmitri kääntyi katoliseksi ja sai puolalaisten sekä länsimielisten tuen tätä kautta. Pajareille hän oli vaihtoehto epäsuositulle Godunovin suvulle.

Tsaarina Dmitri petti sekä pajarit että Puolan. Pajareille hän oli liian länsimielinen, ja puolalaiset hän petti kääntymällä takaisin ortodoksiksi. Pajarit lietsoivat Dmitriä vastaan kapinan, jossa tämä ilmeisesti kuoli vuonna 1606. Kerrotaan, että Dmitrin ruumis poltettiin ja tuhkat ammuttiin tykillä Puolaa kohti.

Myös toinen Vale-Dmitri nähtiin osan Venäjästä johdossa hetken, joskaan häntä ei pidetä virallisena hallitsijana. Vale-Dmitri II nosti itsensä hallitsijaksi väittäen olevansa Dmitri II eli Vale-Dmitri I, joka oli kuin ihmeen kaupalla pelastunut. Vähiten uskottavana muutenkin epäuskottavista Vale-Dmitreistä pidetään kolmatta Vale-Dmitriä, joka ei päässyt edes lähelle tsaariutta.

Vale-Dmitri II surmattiin vuonna 1610 ja Vale-Dmitri III 1612.

Dmitri II:n tai Vale-Dmitri I:n jälkeen valtaan nousi viimeiseksi Rurikin dynastian hallitsijaksi jäänyt Vasili IV eli Vasili Šuiski. Hän nousi valtaan vuonna 1606 ja istui valtaistuimella vuoteen 1610. Hän kuoli maanpaossa Puolan Varsovassa vuonna 1612.

Epäsuosittu ja heikko Vasili pysyi vallassa lähinnä muutaman arvostetun tukijan sekä pätevän vastaehdokkaan puutteen takia peräti neljä vuotta. Lopulta hänet kuitenkin syöstiin vallasta. Valtaan astui puolalais-ruotsalainen Vladislav IV Vaasa, joskin vain nimellisesti. Sekasorron aikana Puolan joukot piirittivät Moskovaa, josta syystä Puola saattoi sanoa sanansa. Moskovalaiset nousivat kapinaan ja ajoivat puolalaiset pois vuonna 1613.

Uudeksi tsaariksi säätykokous valitsi Mikael Romanovin. Hänestä alkoi Romanovien hallitsijasuku, joka pysyi Venäjän valtaistuimella vuoteen 1917 asti.

Mikaelin kuoltua vuonna 1645 tsaariksi nousi tämän poika Aleksei I, joka hallitsi vuonna 1676 tapahtuneeseen kuolemaansa asti. Hänen valtaan noussut poikansa Fjodor III kuoli pian tämän jälkeen 20-vuotiaana ja lapsettomana, jolloin valta siirtyi tämän nuoremmille veljille.

Iivana V ei vammaisuuden takia ollut kykenevä hallitsemaan, ja hänen veljensä ottikin kaiken vallan itselleen. Ensin tämä suoritti eräänlaisen vallankaappauksen pakottamalla sijaishallitsijana toimineen vanhemman siskopuolensa Sofia Aleksejevnan luostariin. Veljensä kuoltua vuonna 1696 kaikki valta siirtyi virallisestikin Pietari I Suuren käsiin.

Pietari lienee historian tunnetuimpia tsaareja (Pietari tosin muutti hallitsijatittelin keisariksi), ja hän pitikin vallan vahvasti käsissään. Hän kävi toisaalta sotia, toisaalta modernisoi maataan. Pietari Suuren kuoltua 1725 valtaa ehti pitää muutamakin keisari ja maan ensimmäiset keisarinnat ennen kuin oli taas vallankaappausten aika.

Vuonna 1740 keisarinna Annan kuoltua vallan peri tämän vain muutaman kuukauden ikäinen poika Iivana VI. Tuossa kohtaa Pietari Suuren tytär Elisabet katsoi tilaisuutensa tulleen, ja kaappasi vallan kuin tikkukaramellin vuonna 1741. Myöhemmin ylimystö juonitteli saadakseen jo aikuisen Iivanan valtaan, mutta vankeudessa pidetty ex-tsaari surmattiin liikehdinnän alettua vuonna 1764, eikä vallankaappausta tullut.

Elisabetia vallassa seurannut Pietari III (Elisabet oli Pietarin täti) oli vuonna 1762 vallassa kuusi kuukautta. Hänen ”outouden puuskansa” pahenivat kuukausien edetessä, ja vaimo Katariina kaappasi mieheltään vallan. Tämä suljettiin lukkojen taakse, jossa ehti kuolla, ennen kuin jatkotoimista 34-vuotiaan ex-tsaarin suhteen olisi päätetty. Katariina opittiin tuntemaan Katariina II Suurena.

Paavali I oli aateliston vihaama hallitsija, jota vastaan omat pojatkin kääntyivät. Vladimir Borovikovskin maalaus vuodelta 1796. (Wikimedia Commons)

Vuosina 1796–1801 hallitsi Paavali I. Paavalin otteet ja uudistukset tuntuivat aatelistosta (huom., ei enää pajareista) tyrannialta, ja he murhasivatkin tämän. Keisarin pojat tukivat hanketta.

Valtaan nousi Suomessakin hyvin tunnettu vanhin poika Aleksanteri I, jonka kaudella koko aiemmin Ruotsiin kuuluneesta Suomesta tuli keisarin alainen autonominen suuriruhtinaskunta. Nykyisen Itä-Suomen alueita oli jo valmiiksi Venäjän osana, mikä voi monesti unohtua Suomen valtahistoriaa muistellessa.

Jonkinlaisena valtajuonitteluna, vallanottona tai ehkä vallankaappauksenakin voi pitää Aleksanterin seuraajan valintaa. Monen silmissä se näyttikin vallankaappaukselta.

Aleksanteri kuoli lapsettomana vuonna 1825. Paavali I:n 1797 määräämän kruununperimysjärjestyksen mukaan Aleksanterin veljistä Konstantin olisi ollut laillinen perijä. Konstantin julistettiin keisariksi, mutta hän kieltäytyi, kuten oli kieltäytynyt aiemminkin olemasta osa kruununperimysjärjestystä. Syynä oli se, että hän oli nainut aatelittoman naisen, jonka kanssa halusi pysyä.

Vaikka Aleksanteri I olikin laatinut salaisen manifestin, jolla laillinen perimys Konstantininkin suostumuksella olisi mennyt nuoremmalle veljelle Nikolaille, näytti Nikolai I:n vallanotto monen upseerin silmissä laittomalta. Nikolaita vastaan nostettiin dekabristikapinana tunnettu kapina, jossa kyse oli myös politiikasta. Nikolai nähtiin vanhoillisena, kun dekabristikapinalliset olisivat halunneet liberaaleja uudistuksia. Nikolaille uskolliset joukot kukistivat kapinan, ja keisari istui vallassa loppuikänsä.

Keisari Aleksanteri II oli Paavalin jälkeen seuraava murhattu keisari, mutta Aleksanterin tapauksessa kyse ei ollut niinkään vallankaappauksesta. Vaikka Aleksanteri toteutti monta liberaalia uudistusta, kuten maaorjuuden lakkauttamisen, jotkut aktivistit olivat tyytymättömiä ja vaativat täyttä demokratisoimista. Narodnaja volja (Kansan tahto)-järjestön aktivisti murhasi keisarin vuonna 1881.

Viimeisin yksiselitteisesti vallankaappauksen uhriksi joutunut Venäjän tai Neuvostoliiton johtaja oli Nikita Hruštšov vuonna 1964. Kuvassa neuvostojohtaja vuonna 1959 (Wikimedia Commons)

Kuuluisin vallanvaihto oli myös verisin. Vuonna 1917 Venäjällä tehtiin vallankumous, jonka myötä keisari Nikolai II syöstiin vallasta.

Saman vuoden aikana tapahtui myös vähemmän muistettu vallankaappaus. Väliaikaishallituksen johtaja Georgi Lvov erosi itse, mutta seuraaja Aleksander Kerenski ajettiin luopumaan vallastaan. Maltillisempi, joskin vallankumouksellinen sosialisti Kerenski joutui verettömän vallankumouksen uhriksi, kun Vladimir Leninin johtamat bolsevikit marssivat ottamaan vallan.

Kerenski eli pitkän loppuelämänsä (hän eli vuosina 1881–1970) maanpaossa.

Verisen sisällissodan (1917–1922) jälkeen Venäjästä sekä joukosta muita maita tuli kommunistinen Neuvostoliitto. Leninin kuoltua 1924 kiihtyi jo alkanut sisäpiirin valtataisto, jossa kaiken vallan lopulta kaappasi itselleen pahamaineisena diktaattorina historian lehdillä muistettu Josif Stalin (1878–1953).

Stalinin välitön seuraaja, vaikkei yhtä vahvalla asemalla kuin Stalinilla ja myöhemmillä johtajilla, Georgi Malenkov oli vallassa muutaman vuoden, kunnes Nikita Hruštšov kaappasi kaiken vallan itselleen. Vuonna 1964 Leonid Brežnev syrjäytti Hruštšovin, jota pidettiin liian pehmeänä, ja sovittelevana länsimaiden suuntaan.

Viimeinen vallankaappaus tai -kumous tapahtui kun Neuvostoliitto romahti. Moni entinen neuvostotasavalta itsenäistyi, ja Neuvostoliiton viimeinen johtaja Mihail Gorbatšov joutui eroamaan maan johdosta, jota ei enää katsottu olevan. Taloudeltaan heikossa hapessa olleessa Neuvostoliitossa kansalaisliikehdintä oli johtanut siihen, että valta joko kumottiin tai se kumoutui liikehdinnän seurauksena.

Boris jeltsin
Vuoden 1991 tapahtumat voidaan nähdä vallankumouksena, vaikka Mihail Gorbatšov luopuikin vallasta itse. Kuvassa kuuluisa hetki, jolloin Venäjän neuvostotasavallan ja myöhemmin Venäjän federaation presidentti Boris Jeltsin puhui kansalle vanhoillisten kommunistien vallankaappausyrityksen epäonnistuttua. (Suomenmaan arkisto)

Lue myös

Hypon mukaan talouden suunta ratkaistaan työmarkkinoilla – työnhaussa kestää nyt kauan

Toukokuussa työttömän työnhakijan työnhaku oli kestänyt keskimäärin 70 viikkoa
3.7.2025 0:01

Polkupyöräilijöillä yleinen väärinkäsitys

Polkupyöräkaista on polkupyöräliikenteelle tiemerkinnöin tai liikennemerkein osoitettu tienosa. Sillä saa ajaa vain yhteen...
2.7.2025 23:00

Pysäköinnissä hassuja harhaluuloja – onko AP aamupäivä, tarkoittaako 1h kello 13:a, vapauttaako digikiekon pariston loppuminen maksusta?

Moni autoilija luulee maksullisilla alueilla lippuautomaatin kuvaa parkkikiekon symboliksi
2.7.2025 22:30

Aihetunnisteet

Historia tsaarit vallankaappaus vallankumous Venäjä Venäjän hallitsijat Venäjän historia

Viidesti viikossa kiinnostavimmista sisällöistä koostettu uutispaketti sähköpostiisi?

Tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje.

Luetuimmat

  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Ihminen jäi junan alle
Uutiset | 1.7.2025 12:15
Kiistelty köyhän miehen suihkuhävittäjä oli huono ostos – ”Nutikalla” tehtiin silti suomalaista ilmailuhistoriaa
Uutiset | 29.6.2025 21:05
Älä aseta ruohonleikkuria tähän asentoon
Uutiset | 1.7.2025 19:45
Kyiv Independent: Isku Kertshinsalmen sillalle
Uutiset | 30.6.2025 12:00
Kekkosenkin konsti on pelastanut suomalaisten henkiä jo 50 vuotta
Uutiset | 1.7.2025 20:45
Historia | Suomalaiskenraali joutui punaisen poliisin pidättämäksi – aseita on piilossa tänäkin päivänä
Uutiset | 29.6.2025 20:00
Synkkä Ukraina-arvio: Liian monta virhettä
Uutiset | 1.7.2025 21:48
Aspiriinista myönteistä syöpätietoa
Uutiset | 1.7.2025 22:00
Ukraina iski Venäjälle yli tuhannen kilometrin päähän etulinjasta
Uutiset | 1.7.2025 14:41
Teheranista tappovaatimus: ”Mossadin agentti”
Uutiset | 1.7.2025 22:16
Ihminen jäi junan alle
Uutiset | 1.7.2025 12:15
Kiistelty köyhän miehen suihkuhävittäjä oli huono ostos – ”Nutikalla” tehtiin silti suomalaista ilmailuhistoriaa
Uutiset | 29.6.2025 21:05
Kyiv Independent: Isku Kertshinsalmen sillalle
Uutiset | 30.6.2025 12:00
Presidentin puoliso saavutti hämmästyttävän korkean iän – kyseessä peräti triplaennätys
Uutiset | 24.6.2025 22:30
Älä aseta ruohonleikkuria tähän asentoon
Uutiset | 1.7.2025 19:45
SRK julkaisi kannanoton
Uutiset | 26.6.2025 18:07
Varoitus: Diktaattori pelästyi Iranin kohtaloa – kiihdyttää ydinaseohjelmaansa
Uutiset | 25.6.2025 22:12
Nyt Israel kommentoi Iranin ydinlaitosten tuhoja
Uutiset | 25.6.2025 11:08
Britannia: Kova ydinasepäätös
Uutiset | 25.6.2025 9:10
Paljastus: Kremlin liittolaiselta merkittävä kädenojennus
Uutiset | 24.6.2025 22:02
Kiinasta Ukraina-jyrähdys: ”Bensaa liekkeihin”
Uutiset | 4.6.2025 21:02
Tätä tuotetta kutsutaan ”luonnon Ozempiciksi” – mitä sanovat asiantuntijat?
Uutiset | 13.6.2025 21:21
Ihminen jäi junan alle
Uutiset | 1.7.2025 12:15
Tiedustelupomo synkkänä Venäjän aikeista: ”Olemme erittäin varmoja”
Uutiset | 12.6.2025 21:50
Onko savusaunominen sama asia kuin vetäisi pari röökiä? – Näin sanoo tutkija
Uutiset | 20.6.2025 15:00
Kiistelty köyhän miehen suihkuhävittäjä oli huono ostos – ”Nutikalla” tehtiin silti suomalaista ilmailuhistoriaa
Uutiset | 29.6.2025 21:05
Kyiv Independent: Isku Kertshinsalmen sillalle
Uutiset | 30.6.2025 12:00
Ruokavirastosta tärkeä ohje kotipuutarhureille – Tiesitkö tämän omena- ja päärynäpuista?
Uutiset | 3.6.2025 21:13
Presidentin puoliso saavutti hämmästyttävän korkean iän – kyseessä peräti triplaennätys
Uutiset | 24.6.2025 22:30
Moni puhdistaa grillin väärin – asiantuntija: Ennemmin poltetaan pois
Uutiset | 15.6.2025 20:30

Uusimmat

Hypon mukaan talouden suunta ratkaistaan työmarkkinoilla – työnhaussa kestää nyt kauan
Uutiset | 3.7.2025 0:01
Polkupyöräilijöillä yleinen väärinkäsitys
Uutiset | 2.7.2025 23:00
Pysäköinnissä hassuja harhaluuloja – onko AP aamupäivä, tarkoittaako 1h kello 13:a, vapauttaako digikiekon pariston loppuminen maksusta?
Uutiset | 2.7.2025 22:30
Paljastus: Berliiniltä ja Lontoolta yllättävä veto
Uutiset | 2.7.2025 22:13
Putinin liittolainen: Päätös massiivisesta joukkojen siirrosta
Uutiset | 2.7.2025 22:03
”Slummissa laulain riemuitsemme ja rummusta ääntä vestetään” – avustusjärjestö täyttää 150 vuotta
Uutiset | 2.7.2025 22:00
Matkailija unohtaa usein monta tärkeää asiaa – katso muistilista
Uutiset | 2.7.2025 21:30
Mansikkahybrideillä haetaan uusia makuja
Uutiset | 2.7.2025 21:03
USA:n Ukraina-päätös järkyttää – Nyt tuli Kremlin kommentti
Uutiset | 2.7.2025 21:03
Nyt se on tutkittu: Tämä on suomalaisten mielestä sopiva mökkimatka – yksi ihmisryhmä valmis pitkään matkaan
Uutiset | 2.7.2025 20:45
Näytä lisää

Toimitus suosittelee

Homovastaiset puheet ajoivat pois, mutta Aleksi Koivisto palasi kirkkoon – nyt hän kertoo, miksi
Uutiset | 21.6.2025 15:00
Toimittajalta | Rahaa on – olisiko aika palauttaa Kauhavan lentosotakoulu ja Pohjois-Karjalan prikaati?
Uutiset | 21.6.2025 8:00
Parlamentaarinen pöytä saa miljardipotin – puolustuksen Nato-rahoista hyötyy muukin yhteiskunta, uskoo SDP:n ryhmäpuheenjohtaja Tytti Tuppurainen
Uutiset | 29.6.2025 8:00

Uutiset

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Hypon mukaan talouden suunta ratkaistaan työmarkkinoilla – työnhaussa kestää nyt kauan
Uutiset | 3.7.2025 0:01
Polkupyöräilijöillä yleinen väärinkäsitys
Uutiset | 2.7.2025 23:00
Pysäköinnissä hassuja harhaluuloja – onko AP aamupäivä, tarkoittaako 1h kello 13:a, vapauttaako digikiekon pariston loppuminen maksusta?
Uutiset | 2.7.2025 22:30
Ihminen jäi junan alle
Uutiset | 1.7.2025 12:15
Kiistelty köyhän miehen suihkuhävittäjä oli huono ostos – ”Nutikalla” tehtiin silti suomalaista ilmailuhistoriaa
Uutiset | 29.6.2025 21:05
Kyiv Independent: Isku Kertshinsalmen sillalle
Uutiset | 30.6.2025 12:00

Mielipiteet

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Lukijalta: Työsuhdeturvan heikennysten haitat olisivat selvästi mahdollisia hyötyjä suuremmat
Mielipide | 2.7.2025 11:39
Lukijalta: ”Se on taas se aika kuukaudesta…”
Mielipide | 2.7.2025 11:22
Lukijalta: Parkkifirmoille on annettu liikaa valtaa ilman vastuita
Mielipide | 2.7.2025 11:15
Lukijalta: Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen
Mielipide | 1.7.2025 12:52
Purra pääsi saksineen jatkoon
Mielipide | 25.6.2025 10:10
Lukijalta: Julkinen talous on kansalaisten palvelija, ei isäntä
Mielipide | 1.7.2025 12:46
Lukijalta: Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen
Mielipide | 1.7.2025 12:52
Lukijalta: Suomi pyyhkii kansainvälisellä oikeudella pöytää
Mielipide | 24.6.2025 9:42

Keskusta

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Keskustan Savola: seutukunta menestyy yhteistyöllä
Uutiset | 28.6.2025 10:29
Keskustayrittäjät: Työttömyyteen helpotusta parantamalla yrittämisen edellytyksiä
Uutiset | 24.6.2025 18:29
Keskustanaiset esittää vaaleihin rahallista kampanjakattoa
Uutiset | 16.6.2025 14:22
Keskustan Savola: seutukunta menestyy yhteistyöllä
Uutiset | 28.6.2025 10:29
Paluumuuttaja Pietu Heiskasesta Pohjois-Karjalan Keskustanuorten uusi puheenjohtaja
Keskusta | 20.10.2017 11:37
Keskustayrittäjät: Työttömyyteen helpotusta parantamalla yrittämisen edellytyksiä
Uutiset | 24.6.2025 18:29
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Tapahtumat

Toimitus

[email protected]
[email protected]

Hel­sin­gin toi­mi­tus
Apol­lon­ka­tu 11 A Hel­sin­ki

Toimitus

Lataa uutissovellus Lähetä juttuvinkki Lähetä palautetta Mediatiedot

Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.

Tietosuoja- ja rekisteriseloste


Seuraa Suomenmaata

✖

Kirjaudu sisään

Syötä tunnuksesi alla oleviin kentiin. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit rekisteröityä täällä.

Näköislehti vaatii voimassaolevan tilauksen. Tilaa Suomenmaa täällä.

Olen unohtanut salasanani
Rekisteriseloste