Väitös: Suomessa tehtiin henkirikoksia, jotta tekijä saisi itselleen kuolemantuomion
Euroopassa tehtiin 1650-luvulta 1700-luvun lopulle kiihtyvään tahtiin henkirikoksia kuolemantuomion toivossa, kertoo tuore väitöstutkimus.
Lauri Moilasen tieteiden ja aatteiden historiaan pohjautuva väitöskirja tarkastettiin Oulun yliopistossa lauantaina 7. kesäkuuta 2025.
Moilanen luonnehtii tutkimuksessaan kuolemantuomiota itselleen tavoittelevien ihmisten tekemiä murhia suisidaalimurhiksi.
– Tekojen taustalla oli itsetuhoisia ihmisiä, jotka eivät halunneet tehdä itsemurhaa vaan mieluummin kuolivat pyövelin kirveen avulla, tiedotteessa sanotaan.
Suisidaalimurhien ilmiö asettuu Moilasen mukaan osaksi itsetuhoisuuden historiaa. Sitä voidaan luonnehtia epäsuoraksi itsemurhaksi, jossa välikätenä käytetään lainmukaista kuolemantuomiota
Aiempi tutkimus on Moilasen mukaan selittänyt tekoja ensisijaisesti aikakauden kulttuurihistoriallisella kontekstilla: itsemurhan tekijän uskottiin joutuvan helvettiin, kun taas kuolemaantuomittu sai ajan ajattelun mukaan synninpäästön ja pääsi taivaaseen.
Moilasen tutkimuksen mukaan Suomen alueella tehtiin vuosina 1693–1818 vähintään 35 suisidaalimurhiksi tulkittavaa henkirikosta. Todennäköisesti suisidaalimurhia tehtiin kuitenkin enemmänkin.
Suisidaalimurhia tehtiin kautta maan. Ne kuitenkin painottuivat historiallisen Pohjanmaan läänin alueelle, Oulun ja Vaasan ympäristöön.