Väite Kekkosen vaalirahoista nousi taas esiin – Näyttö Neuvostoliiton tukiruplista kuitenkin uupuu
Venäjän Ukrainan-sotaretken sivutuotteena on virinnyt jälleen keskustelua myös Neuvostoliiton vaikutusvallasta Suomeen YYA-vuosikymmeninä.
Presidentti Urho Kekkosen idänsuhteet nosti toukokuun lopulla pöydälle TV1:n Ykkösaamu, jonka vieraana oli vastikään 90 vuotta täyttänyt ministeri Jaakko Iloniemi.
Iloniemi väitti, että Kekkonen sai vuoden 1962 presidentinvaaleissa vaalirahaa Neuvostoliitosta. Iloniemen mukaan kyse oli siitä, että Neuvostoliitto oli kiinnostunut Kekkosen presidenttikauden jatkumisesta ja valmis osallistumaan asian kustannuksiin myös taloudellisesti.
– Kauhistuttavaa, Iloniemi luonnehti kuviota ohjelmassa. Hän sanoi professori Kimmo Rentolan osoittaneen asian tutkimuksissaan, jotka perustuvat venäläisiin lähteisiin.
Iloniemen viittaus Rentolan tutkimuksiin oli kuitenkin virheellinen tai harhaanjohtava. Väitteelle Kekkosen Neuvostoliitosta saamasta vaalirahasta ei varsinaisesti löydy Rentolan tutkimuksista pohjaa.
Rentolan vuonna 2014 julkaisemassa artikkelissa suojelupoliisin entisen päällikön Arvo Pentin KGB-suhteista on tosin viittaus tohtori Hannu Rautkallion jo vuonna 1992 julkaisemaan dokumenttiin. Sen mukaan maalaisliiton puoluesihteerille Arvo Korsimolle myönnettiin tammikuussa 1962 KGB:n suosituksesta avustus vaalivelkojen maksuun.
Kyseisessä, 31.1.1962 päivätyssä NKP:n keskuskomitean päätösasiakirjassa todetaan: ”Pidetään tarkoituksenmukaisena myöntää 10 milj. Suomen markan lisäapu Suomen Maalaisliitolle (Korsimo).”
Valitsijamiesten vaali käytiin 15. tammikuuta 1962, varsinainen presidentinvaali tasan kuukausi myöhemmin. Helmikuun ensimmäisellä viikolla käytiin kuitenkin myös eduskuntavaalit, joissa maalaisliitto voitti viisi lisäpaikkaa ja nousi 53 edustajalla suurimmaksi puolueeksi.
Rentola pohtii kirjoituksessaan Arvo Pentistä myös mahdollista KGB-rahoitusta Kekkosen uudelleenvalinnassa poikkeuslailla 1973. KGB:n arkistoista löytyneen asiakirjan mukaan Pentti olisi keväällä 1973 merkitty KGB:n agentiksi peitenimellä ”Mauri” ja hänelle olisi myönnetty 150 000 markkaa.
Rentolan mukaan Pentti oli aikanaan järjestelemässä keskustapuolueen k-linjan arkaluontoisia rahoituskuvioita muun muassa Maaseudun yhteisvaliokunnan säätiössä. Keväällä 1973 ei ollut vaaleja eikä akuuttia vaalirahan tarvetta, mutta poikkeuslainkin vaatimissa järjestelyissä rahalle oli käyttöä.
Maaseudun yhteisvaliokunnan säätiö sai Rentolan mukaan vuosina 1971–1973 tileilleen 219 300 markkaa tilillepanoja, joiden alkuperä ei selvinnyt edes valtiontalouden tarkastusviraston myöhemmissä tutkimuksissa.
Rentola korostaa kuitenkin, että kyse on vain päätelmistä ja spekulaatiosta, näyttöä kuviosta ei ole.
Poliittisesti epävakaalla 1950-luvulla suomalaisille puolueille virtasi tukea niin idästä kuin lännestäkin.
Poliittisesti epävakaalla 1950-luvulla suomalaisille puolueille virtasi tukea niin idästä kuin lännestäkin. Suomen kommunistisen puolueen (SKP) saama taloudellinen apu on oma lukunsa.
Räikeimpiä tapauksia on myös NKP:n massiivinen raha-apu Suomen sosiaalidemokraattisen puolueen hajottamiseksi.
Timo Vihavaisen, Ohto Mannisen, Kimmo Rentolan ja Sergei Zuravljovin vuonna 2017 julkaistusta kirjasta Varjo Suomen yllä – Stalinin salaiset dokumentit löytyy NKP:n puhemiehistön päätös raha-avusta SDP:n puheenjohtajaksi paluun tehneen Väinö Tannerin poliittiselle vastustajalle ja SDP:n entiselle puheenjohtajalle Emil Skogille.
Dokumentissa todetaan asiasta näin:
1. Tyydytetään Suomen sosialidemokraattisen puolueen entisen johtajan Skogin pyyntö rahoituksesta poliittiseen taisteluun Leskisen taantumuksellista ryhmää vastaan sosialidemokraattisessa puolueessa.
2. Annetaan Valtion turvallisuuskomitealle tehtäväksi välittää käytettävissä olevin keinoin Skogille sata miljoonaa Suomen markkaa vuosien 1957–1958 kuluessa.
Summa oli nykyrahassa peräti 2,6 miljoonaa euroa. Pian rahoituspäätöksen jälkeen SDP:n eduskuntaryhmä hajosi ja Skogin vasemmistodemarit perustivat oman puolueen, Työväen ja pienviljelijäin sosialidemokraattisen liiton (TPSL).
Rentolan mukaan järjestely sinetöi SDP:n hajoamisen. Neuvostorahan avulla skogilaisilla oli varaa asettaa SDP:lle kovat ehdot, kun taloudellinen selusta oli turvattu.
Juttu on julkaistu alun perin Suomenmaan aikakauslehdessä heinäkuussa 2022. Lehden voit tilata täältä. Digilehden irtonumeroita voit ostaa täältä.