Vaaliviranomaisten toiminnasta tehtiin kaksi kantelua vuoden 2023 eduskuntavaaleissa – Oikeusasiamies ei nosta syytteitä
Eduskunnan oikeusasiamies ei nosta syytteitä vaaliviranomaisten menettelystä Jyväskylässä ja Hämeenlinnassa viime vuoden eduskuntavaaleissa.
Yksityiset ihmiset pyysivät kanteluissaan oikeusasiamies Petri Jääskeläistä selvittämään vaalitoimitsijoiden menettelyä ennakkoäänestyspaikalla Jyväskylässä ja vaalilautakunnan menettelyä Hämeenlinnassa varsinaisena vaalipäivänä.
Kantelut johtivat esitutkintaan ja edelleen syyteharkintaan.
Jyväskylässä oli noudatettu käytäntöä, jossa vaalitoimitsija sulki kuoren äänestäjän puolesta, vaikka äänestäjän olisi pitänyt sulkea se itse.
Oikeusasiamiehen mukaan kuoren sulkemiseen liittyvän sääntelyn rikkomiseen saattoi ainakin teoriassa sisältyä äänestyssalaisuuden paljastumisen tai vaalivilpin vaara, jos vaalikuori jäi äänestäjän poistuessa avoimena pöydälle, kuten kantelija kertoi.
Oikeusasiamies arvioi, että virheen tekeminen äänestykseen liittyvässä ydintoiminnassa saattoi olla omiaan heikentämään luottamusta vaalitoimitsijoiden toimintaan ja vaalien asianmukaisuuteen.
Oikeusasiamies antoi asiasta huomautuksen, mutta ei nostanut syytettä. Ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsijoiden ja heitä kouluttaneen keskusvaalilautakunnan ensimmäisen sihteerin katsottiin menetelleen vaalilain ja oikeusministeriön antamien ohjeiden vastaisesti.
Heidän syykseen luettiin tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen. Oikeusasiamies kuitenkin katsoi huomautuksen olevan riittävä seuraamus.
Hämeenlinnassa taas äänestäjän ei annettu äänestää, koska hänen nimensä oli viivattu yli vaaliluettelosta, vaikkei hän ollut oman ilmoituksensa mukaan vielä äänestänyt.
Oikeusasiamiehen mukaan jäi selvittämättä, kuka ja missä tilanteessa äänestäjän nimen oli yliviivannut vaaliluettelosta. Vaikka kysymys oli ollut mitä ilmeisimmin virheellisestä yliviivauksesta, äänestyspaikalla ei ollut voitu saada täyttä varmuutta asiasta.
Koska vaalilautakunnan puheenjohtaja oli yrittänyt selvittää oikeaa toimintatapaa keskusvaalilautakunnasta ja koska yksiselitteistä toimintaohjetta ei ollut, oikeusasiamies ei katsonut äänestysmahdollisuuden evänneiden vaalilautakunnan jäsenten rikkoneen virkavelvollisuuttaan.
Tässäkään tapauksessa ei siksi nostettu syytteitä.