Uutissuomalainen: Kehyskuntien pienten lukioiden piti näivettyä uudistuksen myötä, mutta vielä niin ei ole käynyt – "Aikataulu on pehmentänyt muutosta"

Toisen asteen opiskelun maksuttomuus ei ole ainakaan toistaiseksi vaikuttanut merkittävästi lukioon tai ammattiopintoihin pyrkineiden nuorten hakuvalintoihin.
Koulutus

Vuoden alussa voimaan tulleen oppivelvollisuuden laajennuksen valmistelussa nousi esille huoli, että entistä suurempi osa opiskelijoista hakeutuu keskuskaupunkien lukioihin ja osa pienistä lukioista näivettyy, kertoo Uutissuomalainen.

– Tällainen ilmiö ei ole tänä syksynä noussut esille keskusteluissa kentän kanssa, toteaa johtaja Kurt Torsell Opetushallituksesta.

Torsell kuitenkin huomauttaa, että tämän syksyn opiskelupaikkoihin haettiin kevättalvella, jolloin uudistus oli aivan tuore.

– Voi olla, että kaikki eivät silloin tienneet, mitä mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja uusi lainsäädäntö on tuonut mukanaan.

Lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Kyösti Värri Kuntaliitosta arvioikin, että uudistuksen vaikutukset hakuvalintoihin selviävät vasta seuraavina vuosina.

– Aikataulu on pehmentänyt muutosta. Keskuskaupungit myös lisäsivät lukioidensa aloituspaikkoja, joten niiden keskiarvorajat eivät ole nousseet, vaikka hakijoita olisikin ollut enemmän.

Oppivelvollisuusuudistuksen on ennakoitu lisäävän keskuskaupunkien oppilaitosten vetovoimaa erityisesti siksi, että opiskelijoille maksettavaa koulumatkatukea laajennettiin. Tuen alaraja laskettiin kymmenestä kilometristä seitsemään, ja siihen sisältynyt omavastuuosuus poistettiin kokonaan.

Uudistukseen sisältyvä toisen asteen maksuttomuus vei pieniltä lukioilta myös mahdollisuuden kilpailla opiskelijoista tarjoamalla heille ilmaisia oppimateriaaleja.

– Oletus on, että eniten lisääntyy keskuskaupunkien lukioiden vetovoima. Yleensä nuoret, jotka päättävät hakeutua kauemmas kotoa opiskelemaan, suuntaavat kaupunkeihin, Värri sanoo.

– Eniten opiskelijoita oletettavasti menettävät lukiot sellaisissa suurten kaupunkien kehyskunnissa, joiden alueella on hyvin toimiva joukkoliikenne. Tästä on paikallisia esimerkkejä jo tältä syksyltä.

Asiantuntijoiden mukaan uudistus tuskin vaikuttaa sellaisten pienten kuntien lukioihin, jotka sijaitsevat kaukana kaupungeista.

– 15–16-vuotias on aika nuori, ja jopa 45 minuutin koulumatka on monelle raskas. Sellaisen päivittäinen kulkeminen vaatii nuorelta sitoutuneisuutta, Torsell pohtii.