Uutisanalyysi: Hallitus joutuu paikkaamaan koronatuhoja jättivelanotolla – mutta löytyykö polkua kriisistä ulos?

Kriisin hoito sysää kehysriihessä syrjään leikkauspaineet ja hallitusohjelman päivitystarpeet,  Pekka Pohjolainen arvioi analyysissaan
Kehysriihi

Onko se koronariihi? Vaiko miljardiriihi?

Hallitus kokoontuu tiistaina ja keskiviikkona kehysriiheensä ainutlaatuisessa tilanteessa. Päähuomion vie julkisen talouden näkymien ja raamien sijaan koronakriisin akuutti hoito, johon on viime viikkoina jouduttu jo upottamaan miljardeja

Kylmä totuus on, että ekonomisteilla ja hallituksella ei ole kriisin vaikutuksista vielä selvää kuvaa, kun edes kestoa ei toistaiseksi tiedetä. Velkapiikki on auki terveyskriisin hoitamiseksi ja yritysten pitämiseksi hengissä sen yli.

Kriisiavuksi on luvassa vuoden toinen lisäbudjetti, josta tulee kooltaan jättimäinen. Helsingin Sanomien tietojen mukaan kokoluokka on 2–5 miljardia. Osa summasta menee kasvaviin työttömyysturvamenoihin, osa muihin tukitoimiin.

Jo ensiapua saaneet yrittäjät ovat vaatineet miljardeja lisää suoraan yritysten tukemiseen. Pelkkä suora rahan pumppaaminenkaan ei riitä, vaan muutakin kaivataan.

Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on esittänyt muun muassa sosiaalivakuutusmaksujen väliaikaista ottamista valtion hoitoon.

Lähtökohta kaksipäiväiseen kehysriiheen on joka tapauksessa synkkääkin synkempi.

Näin nopeaa talouden romahdusta ei ole Suomessa nähty koskaan. Lisää velkaa joudutaan ottamaan ilmeisesti yli 20 miljardia euroa.

Kriisin jälkihoito kestää joka tapauksessa vuosia. Lohdullista on sentään, että raha ei ole maailmalla nyt kallista ja Suomen valtiolla on lisävelan ottoon vielä varaa.

Vaihtoehtoa ei käytännössä edes ole, jos halutaan välttää massatyöttömyys ja syvä ja kauan kestävä lama.

Kiinnostavinta kuitenkin on, saadaanko kehysriihestä päätöksiä, joiden kautta yhteiskuntaa päästäisiin avaamaan uudelleen.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) sanoi sunnuntaina Helsingin Sanomien haastattelussa, että taloudelliselle toiminnalle alkaa käydä tuhoisaksi, jos Suomi ja muut maat pitävät yhteiskuntiaan suljettuina selvästi kolmea kuukautta pidempään.

Yhteiskunnan asteittainen avaaminen merkitsisi sitä, että koronavirustestausten määrää on lisättävä massiivisesti tarkemman tilannekuvan saamiseksi. Kulmunin mukaan miljardin euron satsauskaan testauksiin ei ole liikaa, jos sen kautta päästään rajoituksista eroon.

Koronavirus kuormittaa kuntien taloutta ja apua on ilmeisesti tulossa kehysriihestäkin. Julkisuudessa on puhuttu ainakin noin miljardin potista mahdollisesti pidemmälle ajalle jaksotettuna.

Kuntien talouden paikkaamiseen on aikaa kuitenkin sinänsä enemmän kuin yritysten, jotka joutuivat kriisin puhjettua kurimukseen saman tien.

Hallitusohjelma on joka tapauksessa kirjoitettava ennemmin tai myöhemmin uusiksi ainakin talousosioltaan, joka ei käytännössä ole enää voimassa.

Hallitusneuvotteluissa sovittiin myös kolmen miljardin kertaluonteisista menolisäyksistä, jotka oli tarkoitus rahoittaa valtion omaisuuden myynnillä.

Kulmuni sanoi jo HS:lle, että nämä niin sanotut kakkoskorin menolisäykset voi jo käytännössä unohtaa, koska ajateltuja myyntituloja ei ole enää saatavissa.

Varsinkaan jo sovittujen uudistusten peruminen ei varmasti ole kriisin keskelläkään helppoa. Helsingin Sanomien hallituslähteistä saamien tietojen mukaan kehysriihessä ei ole tarkoituskaan sopia sellaisista tai muistakaan leikkauksista.

Vaikka leikkauslistoja ei nyt tehtäisikään, todennäköistä on, että uudistuksia, jotka voidaan tehdä joskus myöhemminkin, sinne vielä siirtyy.

Sote-uudistuksen tilanne on joihinkin muihin hankkeisiin nähden hieman toinen, sillä se olisi pitänyt saada aikaan ajat sitten.

Syvä kriisi ei kuitenkaan varmasti nopeuta soten valmistelua ja koronakokemukset saattavat vielä vaikuttaa sisältöönkin.

Kansantalouden kannalta on hieman epäonnista, että edessä on myös 10 miljardin euron hävittäjäkauppa, jonka fundamentit on ilmeisesti kivitauluihin hakattu.

Silti ei olisi ihme, vaikka aiheesta käytävään keskusteluun alkaisi nousta muitakin näkökulmia kuin pelkkä koneiden ja asejärjestelmien suorituskyky.

Toisaalta historia näyttää toistavan jälleen itseään: nyt korvattavat Hornet-hävittäjät hankittiin nekin keskellä 90-luvun alun syvää lamaa.