Uusista työllisyystoimista sopu – tiedotustilaisuus iltapäivällä
STT:n tietojen mukaan työllisyystoimien kokonaisuudesta on syntynyt sopu. Työministeri Tuula Haataisen (sd.) tiedotustilaisuus päätöksistä järjestetään kello 16.15.
Ministerien erityisavustajat saivat omat neuvottelunsa päätökseen aiemmin tänään ja puheenjohtajaviisikko on neuvotellut sen jälkeen.
STT:n tietojen mukaan työllisyystoimia olisi noin 15. Hallitus on sopinut päättävänsä tiistaihin mennessä uusista toimista, jotka vahvistavat julkista taloutta vähintään 110 miljoonalla eurolla valtiovarainministeriön tekemän vaikutusarvion mukaan. Puolueilla on ollut yhteinen tahto tavoitteen saavuttamiseksi.
Keskeisin toimi on ennakolta ollut työttömyysturvan työssäoloehdon muuttaminen eli euroistaminen. Iso vaikutus olisi myös tiettävästi työttömien omaehtoisten kouluttautumismahdollisuuksien rajaamisella vähemmän koulutettuihin.
Ylipäätään neuvotteluissa on arvioitu, miten osaamisen lisääminen voisi lisätä työllisyyttä ja vahvistaa julkista taloutta. Suomessa on paljon pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevia ihmisiä.
Euroistaminen tarkoittaa sitä, että työssäoloehto ei määräytyisi jatkossa työtuntien vaan kertyneen palkan mukaan. Esillä on ollut työryhmän malli, jossa ansiopäivärahan saaminen edellyttäisi, että henkilö on ansainnut työssä 844 euroa kuukaudessa noin puolen vuoden ajan.
Tämän on arvioitu lisäävän työllisyyttä 1500 henkilöllä ja siten vahvistavan julkista taloutta noin 50 miljoonalla eurolla.
Euroistaminen on ollut vasemmistopuolueille ja etenkin vasemmistoliitolle vaikea pala, koska työttömyyspäivärahojen tasot alenisivat kaikkein pienituloisimmilla.
Hallituslähteistä on arvioitu, että euroistaminen voi kuitenkin mennä läpi, jos muu paketti on vasemmistoliitolle mieleinen.
Pöydällä on ollut myös liuta muita vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi opiskelijan tulorajan nosto nykyisestä pysyvästi. Täksi vuodeksi tulorajaa on määräaikaisesti nostettu neljänneksellä. Tällä pyritään siihen, että opiskelijat voisivat tehdä nykyistä enemmän töitä opintojen ohella ilman, että se vaikuttaa opintotuen määrään.
Neuvotteluissa on tiettävästi ollut myös esillä ylivelkaantuneiden asema. Ajatuksena on tehdä työnteosta nykyistä kannattavampaa myös velkaantuneille.
Palkansaajajärjestö STTK on sanonut, että tärkeä työllisyystoimi, josta hallituksen tulisi päättää, on ulosottoaikojen lyhentäminen. STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà sanoo STT:lle, että etujärjestö lyhentäisi sitä nykyisestä 15 vuodesta 5 vuoteen.
Hallitus on jo päättänyt monista työllisyystoimista tällä vaalikaudella, joten uusien tekeminen ei ole helppo tehtävä – etenkään kun vasemmistoliitolle ja SDP:n lähtökohtana on ollut, että työttömyysturvasta ei saisi leikata.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK taas katsoo, että työllisyystavoite on saavutettavissa pelkillä työttömyysturvan tarkistuksilla. EK:n johtavan asiantuntijan Vesa Rantahalvarin mukaan tavoitteen saavuttamiseksi on väistämätöntä, että tehdään muutoksia, jotka poliittisessa kielenkäytössä tarkoittavat sosiaaliturvan leikkausta.