Uusi megaluokan EU-yhteisvelka nousi ryminällä puheenaiheeksi – Tutkija: Kun päätös on kerran tehty, on se helpompi uusia
Kiisteltyyn yhteisvelkaan liittyvät päätökset tulevat nousemaan lähivuosina taas ajankohtaisiksi Euroopan unionissa, arvelee apurahatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta Suomenmaalle.
EU-politiikkaan erikoistunut Ronkainen arvioi Mario Draghin maanantaina julkaisemaa selvitystä, jossa ehdotettiin muun muassa roimaa yhteisvelkaa ratkaisuksi EU:n kilpailukyvyn ongelmiin.
EKP:n entisen pääjohtajan mukaan EU-alueella tarvitaan 750-800 miljardin euron arvosta vuotuisia lisäinvestointeja. Draghi teki selvityksensä EU-komission nykyisen puheenjohtajan Ursula von der Leyenin pyynnöstä.
Ronkaisen mukaan Draghin esitys tuskin sellaisenaan toteutuu. Hän huomauttaa, ettei se ole mikään poliittinen ohjelma, vaan päätöksenteon tueksi tarkoitettu taustapaperi.
– Siinä oli paljon terävää analyysiä ja relevantteja ehdotuksia, joihin voidaan jatkossa viitata monessa kohtaa. Mutta komisson ohjelmaa siitä ei tule, Ronkainen sanoo.
Täysin ilmaan arvovaltaiselta taholta toteutettu selvitys tuskin kuitenkaan jää. Ronkainen uskoo, että selvityksestä saatavia vaikutteita tullaan vielä näkemään komission tulevissa esityksissä.
Von der Leyenin 2. komission on määrä aloittaa toimintansa kuluvan vuoden marraskuussa.
Ronkainen arvelee, että yhteisvelka voi nousta esiin vuoden päästä syksyllä, kun komissio esittelee luonnoksensa EU:n seuraavasta seitsemän vuoden mittaisesta budjettikaudesta.
Tutkija huomauttaa, että von der Leyen on puhunut yhteisrahastojen tarpeesta jo pidempään. Yhteisvelkaan hän viittasi myös maanantaina Draghin kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa.
Ronkainen arvelee, että yhteisvelan tarvetta tullaan perustelemaan osittain sillä, että koronavuosina päätetty elpymisrahasto päättyy vuonna 2026.
– Komissio saattaisi esimerkiksi ehdottaa, että hienosti toiminutta elpymisrahastoa pitää kehittää pysyvän velanotto-oikeuden suuntaan, jotta EU voisi vastata globaalin kilpailun haasteisiin ja muihin kriiseihin, Ronkainen pohtii.
– Luultavasti enää ei esitetä tällaista kertaluontoista poikkeusta, vaan velanotto-oikeus olisi yhtenä elementtinä EU:n omassa budjetissa, hän lisää.
Ronkainen ei kuitenkaan usko, että summat liikkuisivat lähelläkään Draghin esittämiä lukuja. Selvityksessä mainitut 750–800 miljardin euron lisäinvestoinnit tarkoittaisivat EU:n seitsemän vuoden budjetin yli viisinkertaistamista.
– Luulen, että jos yhteisvelkaa tullaan jossain muodossa edistämään, ne summat ja numerot ovat paljon pienempiä.
Lipas yhteisvelalle avattiin koronavuosina, jolloin EU perusti 750 miljardin euron elpymisrahaston. Suomessa ja muissakin jäsenmaissa se herätti ankaraa vastustusta. Asia jakoi myös keskustan eduskuntaryhmää.
Tuolloin elpymispaketin korostettiin olevan poikkeuksellinen ja ainutkertainen.
Ronkaisen mukaan ne puheet olivat alusta alkaen epäuskottavia.
– Kun poliittinen päätös velan ottamisesta on kerran tehty, se on helpompi uusia tulevina aikoina. Ja niin on myös käynyt, hän sanoo.
Ukrainaa on jo tuettu yhteisvelalla. EU-komissaarit ovat tuon tuostakin ehdotelleet erilaisia rahastoja. EU:n ulkoasioiden korkeaksi edustajaksi nouseva virolainen Kaja Kallas on hänkin puhunut 100 miljardin euron puolustusrahastosta.
– Yhteisvelka-teemaan on palattu koko ajan. Se on toistuvasti esillä. Muutos tapahtuu hiljalleen, Ronkainen summaa.
Poliittisesti yhteisvelka on hyvin tulenarka teema. Saksa ehätti jo maanantaina tyrmäämään Draghin esitykset.
Ongelma on Ronkaisen mukaan se, etteivät jäsenmaat jaa yhteistä näkemystä EU:n globaalin kilpailukyvyn parantamisen tärkeydestä. Saksa ja Ranska ajattelevat itsensä yhdeksi toimijaksi kansainvälisillä kentillä, eivät itseään osana EU:ta.
– Draghin ohjelma tarkoittaisi perustavanlaatuista muutosta, talouspoliittisen toimivallan antamista jäsenmailta unionille, eikä tämä ole mahdollista niin kauan kuin EU ei ole poliittinen unioni vaan ainoastaan taloudellinen liitto, hän sanoo.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) torjui hänkin ajatuksen yhteisvelasta tiistaina viestipalvelu X:ssä. Asian tyrmäsi myös pääministeri Petteri Orpo (kok.).
Pakoon Purra ja Orpo eivät asiaa kuitenkaan pääse, jos EU-komission suunnalta tulee aiheesta esityksiä. EU:n yhteisvelan tuleminen hallituksen pöydälle olisi perussuomalaisille hyvin kiusallista, sillä puolueen suhde asiaan on fundamentaalisen kielteinen.
Ronkaisen mukaan aika saattaa kuitenkin pelastaa Orpon hallituksen yhteisvelkaan liittyvältä liekehdinnältä.
– Jos EU:n seuraava budjetti esitettäisiin nyt syksyllä, se olisi hyvin vaikea asia hallitukselle. Mutta koska se on vasta vuoden päästä ja varsinaiset päätökset tehdään vasta myöhemmin, niin Suomessa hallituskausi ehtii kääntyä jo lopuilleen ja Orpon hallitus voi huokaista helpotuksesta.