Uusi ilmastolaki etenee eduskuntaan – ympäristöministeri Emma Karin mukaan päästövähennystavoitteet liittyvät turvallisuuspolitiikkaan
Hallitus on saanut valmiiksi lakiesityksen Suomen uudesta ilmastolaista. Esitykseen sisältyy tavoite Suomen hiilineutraaliudesta eli päästöjen ja nielujen tasapainosta vuoteen 2035 mennessä.
Uuteen ilmastolakiin on kirjattu päästövähennystavoitteet vuosiin 2030, 2040 ja 2050 mennessä. Esimerkiksi vuoteen 2030 mennessä Suomen tulee vähentää päästöjään 60 prosenttia vuoden 1990 tasosta.
Suomen oman hiilineutraaliustavoitteen lisäksi lain uudistamisen taustalla ovat EU:n asettamat ilmastotavoitteet, mutta Suomen tavoitteet ovat EU:n vaatimuksia kunnianhimoisempia.
EU:n ilmastolaissa on asetettu 55 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2030 ja hiilineutraaliustavoite vuoteen 2050 mennessä.
Lakiesitykseen liittyvässä tiedotustilaisuudessa ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr.) sitoi Suomen päästövähennystavoitteet ajankohtaiseen turvallisuustilanteeseen, jossa riippuvuus Venäjän myymästä raakaöljystä ja maakaasusta on nähty ongelmana.
– Viimeistään Ukrainan sota on tuonut näkyväksi sen, että ilmastopolitiikkaa ja turvallisuuspolitiikkaa ei voi käsitellä erillisinä asioina, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.
Karin mukaan energian vienti Eurooppaan on antanut Venäjän presidentille Vladimir Putinille vaikutusvaltaa myös Euroopassa.
– Nopea irtautuminen fossiilisista polttoaineista on sekä ilmasto- että turvallisuuspolitiikkaa.
Lakiuudistuksen myötä ilmastolaki laajenee koskemaan maankäyttösektoria, johon sisältyvät esimerkiksi metsät ja turvemaat.
Lakiin lisätään hiilinielujen vahvistamista koskeva tavoite. Esimerkiksi kasvavat metsät muodostavat hiilinielun, koska ne sitovat ilmakehän hiilidioksidia itseensä.
Tällä hetkellä voimassa olevassa ilmastolaissa ei ole kirjauksia hiilinieluista. Edellinen ilmastolaki tuli voimaan vuonna 2015.
Uusi ilmastolaki velvoittaa myös kuntia. Nyt voimassa oleva laki on velvoittava ainoastaan valtion viranomaisille.
Uuden ilmastolain myötä Suomeen perustetaan saamelainen ilmastoneuvosto. Neuvosto tulee olemaan riippumaton asiantuntijaelin, joka tuottaa tietoa ja lausuu ilmastopolitiikan suunnitelmista saamelaiskulttuurin näkökulmasta.