Uudet norminpurkajat? – Keskustan Lakimiehet heräilee horroksesta
Keskustalaiset juristit ovat muodostamassa verkostoa. Vuonna 1966 perustettu Keskustan Lakimiehet ry. on elänyt hiljaiseloa vuosikausia, mutta nyt joukko juristeja on virittämässä toimintaa uudelleen.
Puheenjohtajaksi maanantain kokouksessa valittiin helsinkiläinen Sanna Lehtinen. Lehtinen kertoo Suomenmaalle, että keskustalaisten juristien yhteistyölle koetaan olevan tilausta.
– Juristin työ on yksinäistä ja vastuullista. Moni kaipaa sitä, että vaikeita kysymyksiä voi pohtia enemmän kollegojen kanssa.
Keskustan Lakimiehissä yhdistyy puheenjohtajan mukaan sekä verkostoitumisen tarpeeseen vastaaminen että yhteisen arvomaailman pohjalta keskusteleminen. Toiminnan on tarkoitus pitää sisällään keskustelutilaisuuksia ja vierailuja juristeille hyödyllisiin kohteisiin kuten ministeriöihin.
Idea toiminnan virittämiseen tuli, kun Lehtinen sattumalta kohtasi ministeri Antti Kurvisen. Toistakymmentä keskustalaista juristia kävi ministerin vieraana maa- ja metsätalousministeriössä, ja ajatusta jalostettiin samassa yhteydessä vielä pidemmälle.
Maailma ”oikeudellistuu” ja asiat tulevat monimutkaisemmiksi Lehtisen mielestä. Asioiden selvittäminen on työlästä, ja yhteinen juristiverkosto voi auttaa joukkoviisaudellaan lakiviidakon jännitetilanteissa.
Maallikkokin muistaa, että viime aikoina lainsäädännön kanssa on oltu pulassa milloin venäläisten viisumiasiassa, milloin EU:n ja Suomen metsäpolitiikan suhteessa, milloin saamelaisasioissa.
Säätelyn määrä on kasvanut, ja se vaatii juristeilta myös viestiä ulospäin.
– Viime vuosina on ollut huolta resursseista. Kun lakeja säädetään, on hyvä, että saadaan näkyviin, millaisia resursseja mihinkin tarvitaan.
Lehtinen katsoo, että joidenkin alojen ylenpalttisen säätelyn keskellä on pystyttävä myös pohtimaan, mistä normeista voi luopua.
– Mietimme, kuinka tällainen yhdistystoimintakin on todella byrokraattista. Se voi tukahduttaa pientä yhdistystoimintaa, jopa pienyrittäjyyttä. Normienpurunkin suhteen Keskustan Lakimiehet voi toimia keskustelufoorumina.
Juristiyhdistys voi olla myös puolueen voimavara. Keskustaperheestä kyllä löytyy huippuasiantuntijoita, heidät pitää vain saada mukaan, Lehtinen toteaa.
Levottomina energiakriisin ja Ukrainan sodan aikoina on myös hyvä vahvistaa luottamusta oikeusjärjestelmään.
– Instituutioiden tukeminen luo vakautta. Oli kyse sitten eduskunnasta, tuomioistuinlaitoksesta tai lainsäädännöstä, tässä ajassa nähdään, että demokratiaa ja oikeusvaltiota on tärkeä tukea, Lehtinen linjaa.
Juridiikassa on tärkeää olla jatkuvasti alan aallonharjalla ja valmis oppimaan lisää. Koskaan ei ole valmis, Lehtinen kiteyttää.
– Koko ajan tulee uuttta lainsäädäntöä ja oikeustapauksia.
Ympäristöjuristiksi kouluttautunut Lehtinen työskentelee Suomen Kuntaliiton omistamalla Finnish Consulting Groupilla. Hän on toiminut esimerkiksi keskustan Helsingin piirin puheenjohtajana ja ollut puolueen eurovaaliehdokas.
Erityisen mielekkäänä keskustan mandaatilla tehtynä tehtävänä Lehtinen mainitsee toimimisen edellisellä kaudella Helsingin tarkastuslautakunnassa. Hän kertoo viihtyvänsä enemmän taustajoukoissa tällaisissa luottamustehtävissä, joissa saa hyödyntää asiantuntijuutta.
Lainsäädäntöön alun perin teologian tohtoriksi kouluttautunut Lehtinen sai kipinän työskennellessään Mari Kiviniemen eduskunta-avustajana.
– Kiinnostus nousi, kun sai seurata lainsäädäntötyön kulkua ihan vierestä, Lehtinen kertoo.
– Tietysti tässä pitää olla henkilökohtaista motivaatiota ja innostusta, intohimoa juridiikkaa kohtaan. Pitää haluta tietää ja oppia lisää koko ajan.