USU: Suomessa ei tarvetta muuttaa lainsäädäntöä Nato-jäsenyyden vuoksi

Nato-jäsenyys

Ulkoministeriön oikeuspäällikön Kaija Suvannon mukaan Suomessa ei ole tarvetta muuttaa lainsäädäntöä Nato-jäsenyyden vuoksi.

– Suomen lainsäädäntö ei ole ristiriidassa Naton velvoitteiden kanssa, eikä lainsäädännön muuttaminen siten ole tarpeen Suomen liittymiseksi Natoon, Suvanto sanoo Uutissuomalaiselle.

Nato edellyttää uusilta jäsenmailtaan kansallisten lakien muuttamista jäsenyyden tarpeita vastaaviksi. Naton liittymispöytäkirjan voi kuitenkin allekirjoittaa jo ennen tätä.

– On huomattava, että Suomen lainsäädäntöä on kehitetty kansainväliseen yhteistyöhön sopivaksi muun muassa osana kansainväliseen apuun liittyvän lainsäädännön valmistelua. Tarvittaessa joitakin tarkennuksia tai muutoksia voidaan tehdä liittymisen jälkeen, Suvanto toteaa.

Myös politiikan tutkija Iro Särkkä arvioi, että kansallista lainsäädäntöä on tuskin tarve muuttaa merkittävästi.

– Joidenkin lakien tulkintaa saatetaan joutua tarkentamaan. On esimerkiksi selvitettävä, minkä lain puitteissa toimittaisiin, jos joukkoja lähetettäisiin ulkomaille antamaan apua muussa kuin artikla 5:n käyttöön perustuvassa tilanteessa.

– Tähän mennessä Suomi on osallistunut operaatioihin sotilaallista kriisinhallintaa koskevan lain nojalla, mutta mitä lakia Naton jäsenenä tulkittaisiin ja miten, Särkkä pohtii.