Uskottavuuteensa iskun saanut Hizbollah voi kokea olevansa ansassa, arvioi asiantuntija

Libanonilainen äärijärjestö Hizbollah on valtavan vaikeassa tilanteessa, arvioi Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola STT:lle. Tämän viikon räjähdysten Juusola kuvailee olleen Hizbollahille sekä suuri nöyryytys että sotilaallisesti merkittävä tappio.

Alkuviikon aikana kymmeniä ihmisiä on kuollut ja tuhansia haavoittunut viestintälaitteiden räjähdyksissä eri puolilla Libanonia.

– Tämä asettaa kaiken toiminnan epävarmaksi. Siihen liittyvät paitsi jo tapahtuneet vahingot myös epäilys siitä, onko Israel päässyt kiinni muihinkin erityisesti viestinnän kannalta keskeisiin elementteihin, Juusola kertoo.

Räjähdysten aiheuttamisesta on laajalti epäilty Israelia, ja Juusola sanoo, ettei asiasta ole epäilystäkään. New York Timesin lähteiden mukaan hakulaitteet toimittanut firma oli israelilainen peiteyhtiö.

– Eli tavallaan Hizbollah tilasi välineensä todellisuudessa (Israelin tiedustelupalvelu) Mossadilta, Juusola huomauttaa.

Gazassa sotaa käyvä ja palestiinalaisalueita miehittävä Israel ei tyypilliseen tapaansa ole myöntänyt eikä kieltänyt aiheuttaneensa räjähdyksiä. Räjähdykset ovat kuitenkin linjassa sen kanssa, että Israelin puolustusministeri Yoav Gallant sanoi aiemmin tällä viikolla sodan painopisteen olevan siirtymässä pohjoiseen eli Libanonin suuntaan.

Nyt on Juusolan mukaan vaikea sanoa, kuinka sekavassa tilanteessa Hizbollah konkreettisesti on. Osin tämä johtuu siitä, ettei iskuissa kuolleiden ja haavoittuneiden henkilöllisyyksiä tai mahdollisia rooleja järjestössä tiedetä.

Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin on määrä antaa julkinen lausunto myöhään iltapäivällä. Juusola arvelee ennakolta, että Nasrallahin puhe koostuu yleisestä hengennostatuksesta ja koston vannomisesta, ei yksityiskohtaisista suunnitelmista.

Ja yksityiskohdissa todella riittää tekemistä. Hizbollahin on käytävä läpi koko viestintäjärjestelmänsä tuotantoketjuineen, mikä varmasti aiheuttaa suuria ongelmia. Vahinkojen kartoittamisen ohella Hizbollahin ja sen liittolaisten on pohdittava, miten Israel toiminnastaan maksaa.

Juusola muistuttaa, että kun Israel tappoi heinäkuun lopulla Hizbollahin korkean komentajan Fuad Shukrin, Hizbollahin vastaus oli symbolinen. Nyt järjestöllä on uskottavuutensa vuoksi painetta keksiä jotakin muuta.

– Se ei ole helppoa, koska Israel on muussakin suhteessa teknisesti eri planeetalla kuin Hizbollah liittolaisineen. Ja heidän täytyy miettiä sitäkin, että jos isketään täydellä mitalla, mitä siitä seuraa?

Vastatoimista päätettäessä pelkona voi olla, että esimerkiksi laajat iskut Israelin keskiosissa aiheuttaisivat todennäköisesti Israelin täysimittaisen vastaiskun.

Juusolan mukaan Hizbollah liittolaisineen varmasti epäilee Israelin jopa toivovan, että sillä olisi hyvä peruste iskeä lujaa. Samalla tiedossa on, ettei Libanonissa ole ollut kannatusta täysimittaiselle sodalle edes Hizbollahin omien kannattajien keskuudessa.

– He (Hizbollah ja liittolaiset) ovat tavattoman vaikeassa tilanteessa. Heidän pitäisi iskeä, jotta he saisivat uskottavuutta takaisin, mutta samanaikaisesti heitä vaivaa pelko siitä, että isku johtaa heidän kannaltaan vielä pahempaan tilanteeseen. He näkevät tämän ansana.

Uskottavuusongelma ulottuu järjestön johtoon saakka. Juusola sanoo, että jos tiedot pitävät paikkansa, nimenomaan Nasrallah on ajanut vanhanaikaisten viestintäjärjestelmien käyttöä, koska niiden on ajateltu olevan älypuhelimia turvallisempia.

Viestintälaitteiden räjähdyksissä on kuollut ja haavoittunut lapsia. Muun muassa entisen Jugoslavian sotarikostuomioistuimessa syyttäjänä toiminut Geoffrey Nice arvioi BBC:n radiohaastattelussa, että käytetty menetelmä voi olla monellakin perusteella sääntöjen vastainen. Hän huomauttaa muun muassa, että laitteet ovat voineet räjähdyshetkellä olla esimerkiksi sellaisilla Hizbollahin jäsenillä, jotka eivät ole taistelijoita.

Myös Juusola korostaa, että kohdistumattomiin iskuihin suhtautuminen kansainvälisen oikeuden kannalta vaatii keskustelua. Esimerkiksi myös siviilikäytössä olevissa viestintälaitteissa ei ole mitään takeita siitä, kuka niitä viime kädessä käyttää.

– Tämän tulisi aiheuttaa hyvin paljon keskustelua tämänkaltaisista iskuista, jotka saattavat laajemmassakin mielessä olla osa tulevaisuuden sodankäyntiä, ei vain tässä kontekstissa, hän huomauttaa.

Mutta piittaavatko Israel tai kansainvälinen yhteisö säännöistä Lähi-idässä lainkaan? Juusola muistuttaa, että toki YK:n kansainvälinen tuomioistuin ICJ tutkii syytöksiä sotarikoksista ja mahdollisesta kansanmurhasta sekä Haagin kansainvälinen rikostuomioistuin ICC harkitsee pidätysmääräysten ulottamista Israelin pääministeriin ja puolustusministeriin.

– Ei Israel siinä mielessä ole täysin ulkopuolella tai sellainen, jolla ei ole mitään vastuuta.

Mutta perusongelma kansainvälisessä järjestelmässä on Juusolan mukaan se, että kun Israelilla on lännen ja ennen kaikkea Yhdysvaltojen mutta myös EU:n tuki, sen mahdollisuudet toimia kansainvälisen oikeuden säännöksistä välittämättä ovat poikkeuksellisen hyvät.

– Ei mikään muu valtio saisi tämäntyyppistä toimintavapautta.

Juusola huomauttaa, että Yhdysvalloilla ja EU:lla on potentiaalisesti tavattomasti valtaa. Esimerkiksi Israelin asettaminen ase- ja kauppasaartoon tai sillä edes uhkaaminen olisi hyvin yksinkertaista, mutta esimerkiksi EU on sisäisesti hajanainen.

– Meillä on maita ja maiden sisällä ihmisiä, jotka antavat Israelille kaikki mahdollisuudet toimia vapaasti.