Uskoisitko? – Yksi toisen maailmansodan valtionjohtajista on edelleen elossa, tehnyt myös yllättävän ennätyksen
Toisen maailmansodan päättymisestä on jo 77 vuotta, ja ajan taistelujen veteraanit hätyyttelevät kohta sadan vuoden keski-ikää.
Vaikka muuta luulisi, maailmansotaan osallistuneiden valtioiden päämiehistä yksi on edelleen elossa.
Simeon II nousi Bulgarian tsaariksi vuonna 1943. Nyt 84-vuotias ex-monarkki oli tuolloin vasta kuuden vuoden ikäinen, mutta joutui kruununperillisenä seuraamaan yllättäen kuollutta isäänsä valtaistuimella.
Boris III kuoli 49-vuotiaana sydänkohtaukseen pian palattuaan Berliinistä, jossa natsi-Saksan johtaja Adolf Hitler oli taivutellut tsaarin julistamaan symbolisesti sodan Yhdistyneelle kuningaskunnalle ja Yhdysvalloille.
Sodanjulistus kostautui, kun sekä britit että amerikkalaiset pommittivat Bulgarian pääkaupunki Sofiaa vuosien 1943–1944 aikana.
Boris oli liittoutunut Saksan ja akselivaltojen kanssa vuonna 1941 saadakseen Bulgarialle takaisin alueita Jugoslavialta ja Kreikalta. Saksalaismielinen ilmapiiri vallitsi tuolloin Bulgariassa laajemminkin, sillä Saksa oli pakottanut Romanian luovuttamaan osan alueestaan Bulgarialle.
Boris kieltäytyi Hitlerin tahdosta kuitenkin kahdessa asiassa. Hän ei suostunut luovuttamaan juutalaisia, eikä julistamaan sotaa Neuvostoliitolle.
Simeon ei valtaan noustuaan alaikäisenä kuitenkaan käyttänyt valtaansa, vaan kolmihenkinen valtionhoitajakunta hoiti tehtävää nuoren tsaarin puolesta.
Vuonna 1945 Euroopan itäosien jäätyä Neuvostoliiton vaikutusvallan alle kommunistit ottivat vallan myös Bulgariassa. Monarkia lakkautettiin kansanäänestyksellä vuonna 1946 ja Simeon eli seuraavat 50 vuotta maanpaossa. Hän jäi Bulgarian viimeiseksi tsaariksi.
Simeon Sakskoburggotskin nimellä tunnettu ex-tsaari eli maanpaon aikana Egyptissä, Espanjassa ja opiskeli Yhdysvalloissa. Espanjassa hän meni myös naimisiin aristokraattisuvun tyttären kanssa vuonna 1962. Simeon työskenteli esimerkiksi ranskalaisen puolustus- ja elektroniikkayhtiön Espanjan-toiminnoissa.
Sakskoburggotski on bulgariankielinen versio tunnetun eurooppalaisen monarkki- ja aatelissuvun Saksi-Coburg-Gothan nimestä.
Kommunistihallinto murtui vuonna 1989 ja entinen tsaari pääsi palaamaan Bulgariaan vuonna 1996. Hän sai myös takaisin kommunistihallinnon takavarikoiman omaisuutensa.
Sakskoburggotski on tehnyt myös erään asian, jota yksikään toinen monarkki ei ole tehnyt historiassa. Hän on noussut valtaan myös demokraattisilla vaaleilla.
Vuonna 2001 hän perusti puolueen ja voitti kesäkuun vaalit. Kansallinen liike Simeon II:n puolesta-puolue muodosti hallituksen yhdessä turkkilaisvähemmistöä edustaneen puolueen kanssa.
Sakskoburggotski toimi pääministerinä vuosina 2001–2005. Hallitus ei onnistunut toteuttamaan lupaustaan talouden pikaisesta parantamisesta, ja syytökset korruptiostakin olivat yleisiä. Seuraavissa vaaleissa voitti sosialistipuolue.
Nykyään uudelleennimetyllä Kansallinen liike vakauden ja vaurauden puolesta-puolueella ei ole edustajia Bulgarian parlamentissa eikä Euroopan parlamentissa. Euroopan tasolla puolue kuului ja kuuluu edelleen ALDE-puolueen ryhmittymiin, joissa Suomesta ovat mukana keskusta ja RKP.
Puolueen johtohahmot ovat toivoneet puolueen hajoittamista, eikä puolue ole osallistunut kaikkiin vaaleihin moneen vuoteen.
Vuonna 1937 syntynyt Simeon II on ainoa elossa oleva valtionpäämies sekä toiseen maailmansotaan osallistuneista valtioista että ainoa elossa oleva ajanjakson ja 1940-luvun valtionpäämies.
Yhdistyneen kuningaskunnan Elisabet II on toiseksi aikaisimmin palvellut elossa oleva valtionpää, sillä erotuksella, että Elisabet jatkaa edelleen vuonna 1952 alkanutta valtakauttaan.
Pitkään elävien kirjoissa maailmansodan valtionjohtajista oli myös Romanian Mikael I. Hän oli vuonna 1921 syntyneenä jo täysi-ikäinen noustessaan valtaistuimelle vuonna 1940. Mikael kuoli 96-vuotiaana vuonna 2017.
Toisen maailmansodan sotilasjohtajista, eli vähintään kenraalikuntaan kuuluneista johtajista, viimeisenä kuoli saksalainen ilmavoimien, eli Luftwaffen kenraaliluutnantti Heinrich Trettner. Trettnerillä ei ollut natsimenneisyyden taakkaa vaivanaan, joten hän pääsi jatkamaan sotilasuraansa myös Länsi-Saksan Bundeswehrissa, jossa yleni kenraaliksi. Hän kuoli päivää ennen kuin olisi täyttänyt 99 vuotta vuonna 2006.
Mikael I oli toiminut Romianian kuninkaana kolme vuotta myös lapsena. Avioliitto- ja salasuhdeskandaalien takia Mikaelin isä ei voinut nousta valtaistuimelle Mikaelin isoisän, kuningas Ferdinand I:n kuollessa vuonna 1927. Mikaelista tuli kuningas, mutta valtaa käytti holhoojahallitus.
Vuonna 1930 isä saattoi kuitenkin nousta valtaistuimelleen, ja Mikaelista tuli kruununprinssi. Isä Kaarle II joutui uudestaan luopumaan kruunusta pääministeri Ion Antonescun pakottamana vuonna 1940, ja Mikaelista tuli kuningas 18-vuotiaana.
Romanian viimeiseksi jäänyt kuningas koki melko lailla samanlaisen kohtalon kuin Bulgarian viimeinen tsaari.
Pääministeri Antonescu toimi käytännössä diktaattorin valtuuksin, ja oli toisen maailmansodan aikana Hitlerin Saksan ja fasistisen Italian liittolainen. Kun akselivaltojen tappio alkoi näyttää väistämättömältä, Mikael määräsi Antonescun vangittavaksi vuonna 1944.
Mikael ja oppositiojohtajat olivat käyneet salaa neuvotteluja liittoutuneiden kanssa. Kuten Bulgariassa, myös Romaniassa kommunistit ottivat pian vallan. Antonescu tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin 1946.
Antonescun vastustaminen ei pelastanut Mikaelin kuninkuutta. Kommunistit saivat hänet luopumaan kruunusta, ja entinen kuningas ajettiin maanpakoon.
Maanpaossa hän toimi Sveitsissä romanialaissiirtolaisten poliittisissa piireissä ja aina välillä piti Romaniaan suunnattuja radiopuheita.
Kuten Bulgariassa ja monessa muussa maassa, myös Romaniassa kommunistihallinto murtui vuonna 1989. Diktaattori Nicolae Ceaușescu ei kaatunut rauhallisesti, vaan Romanian vallankumouksesta tuli kaikkein verisin. Ceaușescu teloitettiin vaimonsa Elenan kanssa joulupäivänä.
Mikaelin sallittiin palata Romaniaan vuonna 1997 ja hän sai kansalaisuutensa takaisin. Entinen kuningas ei juuri osallistunut politiikkaan, mutta hän esimerkiksi tuki Romanian liittymistä Natoon. Mikael kuoli vuonna 2017 viimeisenä Hohenzollern-sukuisena hallitsijana. Hän oli Elisabet II:n serkku.
