UPI:n Tiilikainen: Macronin vierailulla ennen kaikkea vahvistettiin Suomen ja Ranskan yhteisiä näkemyksiä
Ranskan presidentin Emmanuel Macronin valtiovierailu vahvisti sitä, millaisissa asioissa Suomella ja Ranskalla on yhteisiä intressejä, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.
Tiilikaisen mukaan syvemmän puolustuspolitiikan rakentaminen on asia, jossa Suomi ja Ranska ovat toisiaan hyvin lähellä ja yhteisiä intressejä riittää.
– Macronin viesti on, että Euroopan tulee tarjota turvaa kansalaisilleen. Suomi taas lähestyy eri kulmasta: me olemme Naton ulkopuolinen maa ja turvallisuusympäristömme on vaativa, joten EU:sta odotetaan konkreettista turvallisuuspoliittista apua.
– On mielenkiintoista, että olemme kulttuurisesti ja monilla muilla tavoin etäinen nimenomaan Ranskasta. Tässä löydettiin silti tällaisia selkeitä yhtymäkohtia Eurooppa-politiikassa ja puolustuksessa.
Yksi presidentti Sauli Niinistön keskeisistä viesteistä on ollut, että EU:lla on oltava paikka niissä pöydissä, joissa kansainvälisen politiikan keskeisistä asioista päätetään, Tiilikainen sanoo. Tämä on myös Ranskan kanta, joten Macronin oli helppo liittyä siihen. Molemmat toivat asian esiin useita kertoja puheenvuoroissaan.
– Nyt kirkastettiin se tahtotila, että vaikka meillä on hyvin erilaiset historiat ja tulemme eri kulmista, meillä on yhteinen intressi. Ranska on vanha suurvalta ja siirtomaavalta, joka yrittää vahvistaa vaikutusvaltaansa maailmalla. Pienen maan näkökulmasta taas EU on meidän olennaisin vaikutuskanavamme, jota ilman olisimme vailla vaikutusmahdollisuuksia, Tiilikainen sanoo.
Hänen mukaansa suuret eurooppalaiset vallat ovat uusien valtojen nousun myötä jääneet maailmanpolitiikassa aiempaa vähäisempään rooliin. Nykyään EU on niille se väylä, jota pitkin vaikuttamaan pääsee.
Macron sanoi haluavansa vahvistaa EU-maiden keskinäisen avunannon velvoitetta, mutta hän ei selittänyt ajatusta laajemmin. Tiilikainen arvioi Macronin kommentoineen sitä, että tällä hetkellä yhteisiä valmiuksia avunantoon ei ole.
– EU:n perussopimus velvoittaa antamaan kaikille jäsenmaille apua sotilaallisen hyökkäyksen tilanteessa, mutta meillä ei nyt ole yhteisiä suunnitelmia, varautumisia tai järjestelmiä, joiden varaan se avunanto rakennettaisiin. Se vain pystytettäisiin ad hoc siinä tilanteessa, kuten marraskuussa 2015 tehtiin Ranskan pyytäessä apua, Tiilikainen sanoo.
– Ranskasta on jonkin aikaa kaikunut ja Suomestakin on viestitetty sitä, että vaikka EU:sta ei olla tekemässä sotilasliittoa, niin jonkinlaista varautumista sellaisiin tilanteisiin pitäisi olla olemassa. Nyt varautumisen taso on nolla. Nykyisen tilanteen ja sotilasliitto-EU:n välissä on paljon tilaa.
Vaikka suuria yllätyslinjauksia valtiovierailulta ei herunut, Tiilikainen kiinnitti huomiota siihen, kuinka veljellisiltä Macronin, pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja Niinistön välit vaikuttivat.
– He viittasivat useita kertoja edellisiin tapaamisiinsa. Tämä on merkillepantavaa ja hienoa, koska en usko, että tällaista tiivistä yhteyttä on ollut aikaisempiin Ranskan johtajiin. On erittäin hyvä, jos Suomi saa intressinsä Ranskan tietoon ja voi tuoda omia näkemyksiään siten esille, hän sanoo.
Perinteisesti Suomen johtajilla on ollut läheisemmät välit Saksaan, sen liittokansleriin Angela Merkeliin ja Britanniaan.
– Vierailulla tuli mielenkiintoisella tavalla todennettua ja vahvistettua se, että kaikista historiallisista ja kulttuurihistoriallisista eroista huolimatta meillä on Ranskan kanssa yhteisiä intressejä ja tulokulmia EU:n kehittämiseen.