Upin Aaltola K-studiossa suomalaisten USA-suhteesta: "Maailmanpoliisin toivotaan olevan suhtkoht järjissään"

Jos demokraattien Joe Bidenista tulee Yhdysvaltain seuraava presidentti, vaali ratkeaa valkoisten miesten äänillä, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola arvioi.

Presidentinvaaleja K-studiossa kommentoinut Aaltola näkee, että viime kerralla Donald Trumpille kirvelevän tappion kärsinyt demokraattiehdokas Hillary Clinton ei pystynyt vetoamaan valkoisiin miehiin yhtä hyvin.

– Niin sanotut mustat eli afroamerikkalaiset, latinot, hispaanit, naiset – kaikissa näissä äänestäjäryhmissä Trumpin ääniosuus nousi verrattuna vuoden 2016 vaaleihin, Aaltola huomauttaa.

– Se ryhmä, joka siis ratkaisee nämä vaalit, jos Biden nyt voittaa, oli siis valkoiset miehet.

Tutkijan mukaan kumpikaan ehdokkaista ei ole juuri avannut omia politiikkaehdotuksiaan tuleville neljälle vuodelle.

– Enemmän on ollut kiistaa koronan hoidosta ja Trumpin perinnöstä. Ihmiset ovat äänestäneet Trumpin puolesta tai häntä vastaan. Yhdysvalloissa on tavallaan kansanäänestys Trumpista.

Aalto toivoo, että vaalin lopputulos selviää vuorokauden sisällä. Tällä hetkellä Upin johtajasta näyttää kuitenkin siltä, että demokraattien Pennsylvaniasta, Michiganista ja Wisconsinista koostuva ”sininen muuri” kestää.

Viime vaaleissa se petti Clintonin.

Meidän suhteemme suurvaltaan on aina vähän skeptinen.

Mika Aaltola

Aaltolan kanssa keskustellut keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen uskoo, demokraattien olevan pettyneitä siihen, ettei vaalitulos olekaan ennusteiden mukainen.

Aaltolasta keskustalaiseksi mielletty Biden kävi jokseenkin ponnettoman kampanjan. Tutkijan mukaan myös Euroopassa poliittinen keskusta on kärsinyt samanlaisesta kyvyttömyydestä keksiä vetäviä avauksia.

Pakarinen aprikoi eurooppalaisten kykyä ymmärtää Yhdysvaltain politiikan syvävirtoja.

Vaikka vanhalla mantereella Trump on hyvin epäsuosittu, istuva presidentti kerää kotonaan valtavan äänipotin.

– Haluammeko me nähdä Yhdysvallat liberaalina saarekkeena, Pakarinen haastaa pohtimaan.

Aaltolasta Yhdysvaltain ymmärtämisessä olisi parantamisen varaa.

– Politiikassa on aika usein kiiltokuvia eri asioista. Yhdysvalloista meillä on sekä toiveunia että kauhuskenaarioita – eikä kumpikaan näistä pidä paikkaansa.

Silti Aaltola puolustaa suomalaista tulkintaa rapakontakaisista tapahtumista.

– Usein me haluamme, että Amerikan presidentti olisi aika maltillinen. Me emme halua mitään voimakasta presidenttiä, koska se voisi tarkoittaa sapelinkalistelua ja seikkailupolitiikkaa maailmalla. Maailmanpoliisin toivotaan olevan suhtkoht järjissään ja maltillinen. Meidän suhteemme suurvaltaan on aina vähän skeptinen.

Pakarisen mukaan Bidenin voitossa voi piillä se varaa, että transatlanttisen suhteen vahvistuessa Eurooppa alkaa taas peesailla Yhdysvaloja.

– Onko sellainen pelko, että olemme liikaa rähmällämme Yhdysvaltain suuntaan ja meiltä unohtuu oma selkeä agenda ja suunta? Itse näkisin, että EU:n pitäisi itsessään vahvistua ja itsenäistyä.

Aaltola ennustaa, että Euroopan riippuvuus Yhdysvalloista säilyy vahvana.

– Strateginen autonomia olisi ideaalia, mutta päästänkö siihen koskaan…

Aaltola muistuttaa, että Yhdysvalloilla on perinteisesti ollut kyky toimia lähes maailman joka kolkassa, kun EU:lla kuluu energiaa siihen, että ”oma talo pidetään koossa”.

Upin johtaja uskoo, että Bidenin voitto voisi synnyttää ”liberaalin hetken”, jolloin Eurooppakin – Saksa etunenässä – pyrkii tiivistämään suhteita uusilla aloitteilla.

Hän huomauttaa silti, ettei niin sanotun ”demokraattisen allianssin” virvoittaminen uuteen kukoistukseensa tapahdu itsestään, vaan se vaatii kovia ponnisteluita.

Se kuitenkin jo tiedetään, että Biden on luvannut liittää Yhdysvallat takaisin Pariisin ilmastosopimukseen.