UM:n kyselytutkimus: Venäläisten asenteet Suomea kohtaan tiukentuneet – vain 65 prosenttia tietää Nato-jäsenyydestä
Venäläisten suhtautuminen Suomeen on ristiriitaista, kertoo Suomen Moskovan-suurlähetystön tilaama kyselytutkimus.
Asenteissa ei ole suuria muutoksia verrattuna viime vuoteen: tänä vuonna 40 prosenttia kertoo suhtautuvansa Suomeen myönteisesti, kun viime vuonna näin ajatteli 37 prosenttia vastaajista. Parannus verrattuna viime vuoteen mahtuu kyselytutkimuksen virhemarginaaliin, joka on 3,4 prosenttiyksikköä.
Muutaman vuoden tarkastelujaksolla asenteet ovat kuitenkin selvästi tiukentuneet.
Vuonna 2022 Suomeen suhtautui myönteisesti 51 prosenttia. Vuonna 2021 vastaava osuus oli vielä 68 prosenttia, ja vuonna 2019 peräti 71 prosenttia. Suomen maine näyttää vakiintuneen aiempaa alemmalle tasolle Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa ja Suomen liityttyä sotilasliitto Naton jäseneksi.
– Suomen maineen laskun taustalla on Venäjän valtamedian ja propagandistien tapa nähdä koko länsi Venäjälle vihamielisenä. EU:n Venäjälle asettamat pakotteet, Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ja rajan sulkeminen on kytketty osaksi tätä kertomusta. Täytyy muistaa, että suhteiden huonontumisen syynä on tietenkin Venäjän itse käynnistämä hyökkäyssota Ukrainassa, Suomen Moskovan-suurlähettiläs Marja Liivala sanoo ulkoministeriön tiedotteessa.
Tutkimuksen toteutti riippumaton tutkimuslaitos Levada. Kysely tehtiin heinäkuussa 2024 eri puolilla Venäjää haastatteluina. Tutkimukseen osallistui runsaat 1 600 yli 18-vuotiasta venäläistä.
Kyselyyn vastanneista 18–24-vuotiaista 61 prosenttia kertoo suhtautuvansa Suomeen myönteisesti. Yli 55-vuotiaista vastaava osuus on vain 29 prosenttia.
Suomeen kielteisesti suhtautuvien osuus on pysynyt viime vuoteen nähden samalla tasolla. Tänä vuonna kielteisesti kertoi suhtautuvansa 27 prosenttia venäläisistä, viime vuonna 28 prosenttia.
Kolmannes vastaajista ei kykene tai halua ilmaista kantaansa. Osuutta selittää ulkoministeriön mukaan kyselyn maantieteellinen laajuus: kauempana Suomen rajasta asuvilla ei välttämättä ole omakohtaisia kokemuksia Suomesta.
Toisaalta Levada-keskuksen arvion mukaan osaan venäläisistä vaikuttavat vuosien saatossa Suomeen liitetyt myönteiset mielikuvat. Suomen kielteinen käsittely Venäjän valtiollisessa mediassa yhdistettynä mielikuviin aiheuttaa ristiriidan.
Vain 65 prosenttia venäläisistä tietää Suomen olevan Naton jäsen. Lähimpänä Suomea sijaitsevilla alueilla jäsenyydestä tiedetään paremmin. 18–24-vuotiaista nuorista vain 54 prosenttia tietää Suomen Nato-jäsenyydestä.
Näkemykset jäsenyydestä vaihtelivat: 29 prosenttia piti sitä melko suurena uhkana, mutta 23 prosenttia ei minkäänlaisena uhkana. Toisaalta 56 prosenttia vastaajista sanoi, ettei Suomen Nato-jäsenyys ole vaikuttanut heidän suhtautumiseensa Suomeen millään tavalla.
– Tämä kertoo siitä, että venäläisille Suomi on kuitenkin yksi maa muiden joukossa emmekä ole ehkä niin usein venäläismielissä kuin joskus itse ajattelemme. Suomi on osalle venäläisistä myös maantieteellisesti kaukana, ulkoministeriön viestintäjohtaja Mikko Koivumaa sanoo tiedotteessa.
Kyselytutkimuksen mukaan liki 30 prosenttia venäläisistä kuvailee Suomen ja Venäjän suhteita kylmiksi. Vastaajista 15 prosenttia pitää suhteita ”normaaleina ja rauhallisina” ja vain 7 prosenttia pitää niitä hyvinä. Liki viidennes vastaajista ei osannut ottaa kantaa kysymykseen.
Kyselytutkimuksen perusteella venäläiset eivät tunne syitä Suomen päätökselle sulkea Venäjän-vastainen raja loppuvuodesta 2023.
Vastaajista 38 prosenttia on sitä mieltä, että Suomi sulki rajansa Naton, EU:n ja Yhdysvaltojen ”russofobisen politiikan” vaikutuksesta. Runsas kolmannes uskoo syyn olevan se, että Suomi tuomitsee Venäjän sotatoimet Ukrainassa.
Vain 9 prosenttia mainitsi todellisen syyn eli sen, että Venäjä ohjasi siirtolaisia rajalle ilman matkustusasiakirjoja. Liki viidennes ei pystynyt nimeämään tilanteelle mitään syytä.
Tutkimuksessa selvitettiin myös talvisotaa koskevia käsityksiä. 53 prosenttia vastaajista pitää talvisotaa Neuvostoliiton kannalta oikeutettuna. Vuonna 2019 näin ajatteli vain noin kolmannes venäläisistä.
Ulkoministeriön mukaan tuki sotatoimille Ukrainassa ja Venäjän hallinnon jo pidempään jatkuneet pyrkimykset kirjoittaa historiaa uudelleen ovat heijastuneet ihmisten käsityksiin.