Ulkoministeriö pelästyi Suomen kansainvälisten suhteiden puolesta – sai tietää Georgij Alafuzoffin keräämistä papereista vasta viisi vuotta kotietsinnän jälkeen
Puolustusvoimien salaisuuksia kotonaan lainvastaisesti säilyttänyt ex-tiedustelupäällikkö Georgij Alafuzoff piti kotonaan myös merkittävää määrää ulkomaisia asiakirjoja. Ulkoministeriö sai kuitenkin tietää asiasta vasta viisi vuotta Alafuzoffin kotiin tehdyn etsinnän jälkeen, selviää ministeriön asiakirjasta.
Ulkoministeriössä toimivan kansallisen turvallisuusviranomaisen (NSA) tehtävänä on ilmoittaa Suomen sopimuskumppaneille välittömästi, jos kansainvälisesti turvallisuusluokitellun tiedon tiedetään tai epäillään vaarantuneen. Ulkoministeriön mukaan Alafuzoffilta löydettiin ”useiden eri valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen erityissuojattavaa tietoaineistoa”.
Ministeriö kirjoittaa, että aineiston vaarantuminen olisi ollut omiaan aiheuttamaan merkittävää vahinkoa Suomen kansainvälisille suhteille sekä edellytyksille toimia kansainvälisessä yhteistyössä. Se viittaa Suomen tietoturvallisuus- ja muihin sopimuksiin Yhdysvaltojen, Naton ja EU:n jäsenmaiden kanssa.
– Tapahtuneesta tai epäillystä turvallisuusluokiteltujen tietojen loukkauksesta on myös EU-säädösten mukaan ilmoitettava välittömästi kansalliselle turvallisuusviranomaiselle — Näin ei ollut kuitenkaan toimittu, eikä kansallinen turvallisuusviranomainen voinut ryhtyä asiassa lain ja kansainvälisten sopimusvelvoitteiden edellyttämiin toimiin ennen maaliskuuta (2023), ministeriö sanoo.
NSA kertoo saaneensa tiedon aineistosta vasta maaliskuun 2023 alkupuolella oltuaan yhteydessä valtakunnansyyttäjän toimistoon. Kysyttäessä asiasta apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe kertoi STT:lle, että yhteydenpito NSA:n kanssa on poliisin tehtävä.
– Lähtökohtaisesti tiedonkulku on ollut poliisin ja NSA:n välillä. Sinällään voi sanoa, että aineistoa oli aivan hillittömästi ja sen selvittelyyn meni poliisilla tutkinnassa varmaan suurin osa ajasta, Rappe sanoi.
Helsingin hovioikeus tuomitsi Alafuzoffin perjantaina törkeästä palvelusrikoksesta hänen kotoaan löytyneiden asiakirjojen takia. Kyseessä olevat materiaalit on esitutkinnassa ja oikeudessa salattu.
Hovioikeuskin kuitenkin toteaa tuomiossaan kansainvälisten tietojen olleen sellaisia, että niiden paljastuminen olisi voinut pahimmillaan aiheuttaa jopa merkittävää vahinkoa Suomen kansainvälisille suhteille ja kansainväliselle yhteistyölle.
Alafuzoffin katsotaan syyllistyneen rikokseen vuosina 2005–2016, jolloin hän toimi ensin Pääesikunnassa, sitten Puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä ja lopulta EU:n sotilasesikunnan tiedustelupäällikkönä. Jotain käsitystä kansainvälisistä asiakirjoista saa esitutkintaan sisältyvästä, osin julkisesta listauksesta, jonka Alafuzoffin puolustus on tehnyt.
Osasta asiakirjoja sanotaan suoraan, että Alafuzoff sai ne haltuunsa toimiessaan EU-tehtävässä. Osassa asiakirjoja aikayhteys kytkee ne Alafuzoffin vuosiin Brysselissä.
Alafuzoff aloitti EU:n tiedustelupäällikkönä keväällä 2013. Listauksessa mainitaan muun muassa valokuvia ja kuvausta tapahtumista ”Ukrainan ja Venäjän väliseen kriisiin liittyen”. Venäjä miehitti Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan keväällä 2014.
Puolustuksen mukaan asiakirjat eivät ole olleet salaisia. Hovioikeus oli eri mieltä ja katsoi, että kansainvälinen aineisto oli tekoaikana kaikilta osin salassa pidettävää ja turvallisuusluokiteltua.