Työvoimapula ei enää jyrkkene, rekrytointiongelmat keskittyvät kuntatöihin
Työvoimapula keskittyy sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä muihin kuntien vastuulla oleviin töihin. Rakennustöiden ja teollisuuden rekrytointihaasteet ovat tasaantuneet, ilmenee työ- ja elinkeinotoimistojen arvioihin perustuvasta Ammattibarometrista.
Yli 200 ammattinimikkeen arviossa pulaa työvoimasta on 52 ammatissa. Pitkään jatkunut työvoimapulan kasvu ja laajeneminen eri ammatteihin on nyt pysähtynyt.
– Voisin ennakoida, että käänteen merkkejä tässä on. Tulevaisuudessa voi olla, että tilanne kääntyy laskuun, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Mika Tuomaala.
Ammattibarometrin mukaan eniten pulaa on sosiaalityön erityisasiantuntijoista, lastentarhanopettajista, siivoojista, puheterapeuteista ja yleislääkäreistä.
Puolen vuoden välein päivitettävässä barometrissa mitataan myös sellaisten ammattien määrää, joissa työnhakijoista on ylitarjontaa. Niiden määrän väheneminen on puolestaan pysähtynyt.
Liikaa tekijöitä oli elo-syyskuussa tehtyjen arvioiden perusteella yhtä monessa ammatissa kuin keväällä, 21:ssä.
Eniten ylitarjontaa oli yleissihteereistä, vaattureista, graafisista suunnittelijoista, tieto- ja viestintäteknologian asentajista sekä käytön tukihenkilöistä.
Aiemmin 15:n pahiten työvoimapulasta kärsivän ammatin joukossa on ollut useita rakennusalan ja teollisuuden töitä.
Viime vuoden aikana esimerkiksi rakennusalan työnjohtajat, muut rakennustyöntekijät ja hitsaajat ovat kadonneet kärkipaikoilta. Näiden alojen tekijöistä on edelleenkin pulaa, mutta kärjessä ne ovat tehneet tilaa muun muassa psykologeille ja erityisopettajille.
Rakennusteollisuuden työmarkkinajohtaja Kim Kaskiaro toteaa rakennusalan tasaantuneen kysynnän vaikuttavan siihen, että pula tekijöistä ei ole yhtä ”huutava” kuin ennen. Töitä on siis tarjolla hieman aiempaa vähemmän.
Työvoimapulan hellittämisestä ei Kaskiaron mukaan voi juuri puhua. Tilanteeseen vaikuttaa muun muassa runsas eläköityminen alalta.
– Saattaa olla niin, että joissain muissa ammattiryhmissä tilanne on pahentunut, kun meillä on vähän tasaantunut, Kaskiaro sanoo.
Työ- ja elinkeinotoimistot perustavat arvionsa työnantajilta ja työnhakijoilta haastattelujen ja työnantajakäyntien kautta saamiinsa tietoihin sekä muun muassa barometrien ja seurantajärjestelmien tietoihin.