Työmarkkinapomot tapasivat Rinteen – talous- ja työmarkkinapolitiikkaa ruodittiin

Hallitusneuvotteluita on käyty pitkin iltapäivää Helsingin Säätytalolla kahdeksassa pääpöydässä. Neuvotteluja vetävän SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan pöydissä hahmotetaan tilannekuva, asetetaan tavoitteet ja myös jo keinoja ja mittareita, joilla tavoitteet toteutuvat.

– Se on nyt loppuviikon agenda, hän sanoi neuvottelujen aluksi.

Rinne tapasi iltapäivällä myös työmarkkinajohtajia noin tunnin verran.

– Mielelläni kuulen, missä heidän näkökulmastaan on kipukohtia, joita pitäisi lähteä ratkomaan. Ei siinä tänään sen kummempaa ole, hän sanoi.

Säätytaloon saapuivat peräkanaa Akavan Sture Fjäder, SAK:n Jarkko Eloranta, EK:n Jyri Häkämies, STTK:n Antti Palola ja Kuntatyönantajien Markku Jalonen. Tapaamisen jälkeen SAK:n Eloranta totesi, että tapaamisessa keskusteltiin ajankohtaisista talous- ja työmarkkinapolitiikan asioista.

– Ei varmaan mitään kauhean suuria yllätyksiä puolin ja toisin, Eloranta sanoi.

EK:n Häkämiehen mukaan Rinne vakuutti haluavansa hyvää yhteistyötä.

Uusista tapaamisista ei tässä vaiheessa sovittu.

Elorannan mukaan tässä vaiheessa ei ollut puhetta, että esimerkiksi työllisyystoimia valmisteltaisiin yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa jo hallitusneuvotteluiden aikana.

– Kun asiat menevät täällä eteenpäin, niin ehkä meitä kutsutaan uudelleen tai halutaan kysyä jotain, Eloranta sanoi.

Työmarkkinajohtajien mukaan tapaamisessa ei luvattu mitään, esimerkiksi aktiivimallin suhteen.

– Sisältöjä ei käyty sillä tarkkuudella missään yhteydessä läpi, Eloranta sanoi.

EK:n Häkämiehen mielestä positiivista oli, että tupo-keskustelua ei ollenkaan käyty.

– Mennään kohti liittokierrosta, Häkämies totesi.

Jokaisella oli hallitusneuvottelupöytään viemisinään tukku asioita. Yhteistä palkansaajajärjestöille oli esimerkiksi toive saada lisää rahaa koulutukseen, osaamiseen ja tutkimukseen, sekä halu purkaa aktiivimalli. Nämä sopivat myös työnantajia edustavan EK:n Häkämiehelle.

– Lienee niin, että aktiivimalliin tehdään muutoksia. Meistäkään se ei ole ollut mitenkään täydellinen, mutta jos haluamme kannustinloukkuja purkaa, se edellyttää työttömyysturvaan muutoksia sillä tavalla, että työ olisi aina ensisijaista suhteessa vaikkapa sosiaaliturvaan, Häkämies muotoili sisään mennessään.

SAK:n Eloranta toivoi, että jos tästä hallitus muodostuu, sen kanssa olisi ”vahvempi vuoropuhelun ja kolmikantaisen työskentelyn, valmistelun, neuvottelemisen ja sopimisen perinne kuin viime hallituksella”.

– Toivomme, että koko työttömyysturva – sekä etuusjärjestelmä että palvelut – käydään yhdessä läpi huolella. Siitä pitää tehdä parempi, yksinkertaisempi ja kannustavampi. Siinä varmasti on yhteistä työmarkkinajärjestöillä, Eloranta sanoi.

Hallitusneuvotteluissa ovat SDP:n lisäksi mukana keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP.

Työmarkkinapöydissä neuvottelutaitonsa aikanaan hankkineen Rinteen mielestä tässä vaiheessa ei kannata takertua yksittäisiin asioihin, kuten yritysveroihin.

– Tapani neuvotella on, että asiat nostetaan pöydille, kerrotaan näkökulmia eri näkökulmista ja sitten haetaan ratkaisua.

Kokonaisuuden kannalta puheenjohtajien pöytä on tärkein, koska siinä ratkotaan vaikeimpia kysymyksiä neuvottelujen edetessä.

Rinteen mukaan alkuvaiheessa puheenjohtajien pöydässä vain seurataan muita neuvotteluryhmiä.

– En usko, että nyt ihan äkkiä tulee tilannekuvissa sellaisia ratkaistavia kysymyksiä eteen, että täytyisi faktoja lähteä äänestämään puheenjohtajien kesken.

Rinteen mukaan sen sijaan puoluesihteereiden pöydässä on alkuvaiheessa täsmäasioita, joita täytyy miettiä, kuten puoluetuki.

Ensi viikon alussa työnsä aloittavat pienemmät asiakohtaiset neuvotteluryhmät. Niistä yksi tärkeimpiä on veropöytä, jota johtaa SDP:n veroasiantuntija, kansanedustaja Timo Harakka. Hän sanoo, ettei ole tehnyt mitään pohjapaperia. Hallituksen yhteiset tavoitteet pitää hänen mielestään luoda yhdessä vasta neuvottelupöydissä.

– Tämän koko harjoituksen onnistuminen riippuu nyt siitä, miten nopeasti saamme kaikki jätettyä vaaliretoriikan menneisyyteen ja miten nopeasti pystymme yhdessä sitoutumaan siihen, mitkä ovat tulevan hallituksen tärkeimmät teemat ja tarinat.

Harakan mukaan siitä lähdetään kaikissa pöydissä, että kaikilla on oltava yhteinen tilannekuva taloudesta. Mahdollista keskustan kanssa edessä olevaa vääntöä muun muassa yrittäjäverovähennyksistä hän kommentoi sanomalla, että keskustakin on jo ottanut asiassa takapakkia sen jälkeen, kun sitä on moitittu muun muassa isotuloisten apteekkarien suosimisesta.

Keskusta linjaa nyt, että yrittäjävähennystä voisi saada jatkossa enintään 75 000 euron tuloihin saakka.

– He huomasivat itsekin, että tämä ei jakaudu järkevästi kaikilta osin. Se antaa merkkejä siitä, että kaikki ajattelevat verotuksesta rationaalisesti, Harakka sanoo.

Rinteen mukaan valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen eilinen tilannekuva ei juuri poikennut VM:n virkamiesten aiemmista arvioista.

– Lähtökohta on se, että taivaalla on mustia pilviä sekä globaalissa taloudessa että Euroopan taloudessa, brexit, Italian talous ja Saksan tilanne. Nämä täytyy ottaa huomioon, kun talouspolitiikkaa mitoitetaan.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen tuuraa ainakin tänään Juha Sipilää, joka on Eurooppa-neuvoston epävirallisessa kokouksessa Romaniassa.

Kaikkosen mukaan keskusta nimesi omat neuvottelijansa aamulla eduskuntaryhmän kokouksessa. Puolue otti käytännössä kaikki kansanedustajansa mukaan neuvotteluihin.

– Teimme tällaisen vähän poikkeuksellisenkin ratkaisun. Haluamme sitouttaa kansalta luottamusta saaneet henkilöt tähän prosessiin mukaan, Kaikkonen perusteli.

Hänen mukaansa keskustalla on asiantunteva ja osaava eduskuntaryhmä, joka muodostaa luontevan rungon neuvotteluporukalle.

– On siinä vähän täydennyksiä muualtakin.

Kaikkosen mukaan keskusta haluaa turvata hyvän talous- ja työllisyyskehityksen, sosiaalista oikeudenmukaisuutta pienituloisille eläkeläisille ja lapsiperheille ja elämisen mahdollisuuksia koko Suomeen.

– Näitä lähdemme nyt vääntämään tuonne sisään, hän sanoi.

Myös Kaikkonen huomautti, että hallitusohjelmaa tehtäessä jokaisen puolueen on tultava jossain vastaan.

Kaikkonen sanoo itse olevansa puheenjohtaja pääpöydässä ”Suomi kokoaan suurempi maailmalla”, mutta muita keskustan puheenjohtajuuksia neuvottelupöydissä hän ei vielä tiennyt.