Työmarkkinajärjestöjen eläkesopu: Uusi leikkuri työeläkkeiden korotuksiin, maksut eivät nouse
Työmarkkinajärjestöt saivat myöhään sunnuntaina valmiiksi ehdotuksensa työeläkejärjestelmän uudistamiseksi. Eläkeläisen arjessa mahdollisesti näkyvin osa uudistusta olisi niin sanottu inflaatiovakauttaja, joka vuodesta 2030 alkaen tarpeen tullen leikkaisi eläkkeiden vuotuisia indeksikorotuksia. Työntekijöiden ja työnantajien työeläkemaksut eivät tällä erää nouse.
Lisäksi työeläkeyhtiöiden sijoitusriskiä kasvatettaisiin, jotta sijoitusten tuotot pitkällä aikavälillä kasvaisivat.
Alustavien laskelmien mukaan ehdotettu kokonaisuus vahvistaisi STT:n tietojen mukaan julkista taloutta pitkällä aikavälillä enemmän kuin maan hallitus pyysi. Palkansaajat ja työnantajat neuvottelivat eläkejärjestelmän muutoksista hallituksen toimeksiannosta.
Tavoitteena oli uudistus, joka vahvistaisi julkista taloutta noin miljardi euroa eli 0,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ehdotuksen vaikutus on tämänhetkisten laskelmien mukaan 0,57 prosenttia eli noin 1,5 miljardia, kerrotaan lähteistä.
Ratkaisua luonnehditaan STT:lle kokonaisuudeksi, jonka osaset vaikuttavat julkisen talouden tasapainoon sijoitustuottojen, etuusmenojen ja maksu-uran kautta. Eläkejärjestelmän rahoituksellisen tasapainon on määrä vahvistua niin, että eläkemaksujen nousupaine hellittää tuntuvasti.
Uudistuksen sisällöstä kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat. Tiedot vahvistettiin myös STT:lle.
Inflaatiovakauttaja eli uusi leikkuri pienentäisi eläkkeiden korotuksia, jos yleinen hintataso kasvaisi nopeammin kuin palkat nousevat. Teknisesti kyse olisi työeläkeindeksin ja palkkatasoindeksin vertailusta.
Leikkurilla halutaan ehkäistä toissavuotisen kaltaisia, suhteellisen harvinaisia tilanteita. Tuolloin voimakkaan inflaation vuoksi työeläkkeisiin tehtiin 6,8 prosentin korotus, vaikka palkat nousivat selvästi vähemmän.
Työeläkemaksujen taso pysyisi ennallaan 24,4 prosentissa vuoteen 2030 asti.
STT:n tietojen mukaan vuonna 2035 tarkistettaisiin, onko uudistuksella päästy tavoitteisiin.
Ehdotuksen sisältöä ei ole vielä virallisesti julkistettu. Järjestöjen hallintojen täytyy ensin hyväksyä neuvottelutulos. Työnantajapuolen odotetaan hyväksyvän tuloksen torstaina. Palkansaajajärjestöiltä odotetaan lopullista ratkaisua ensi maanantaina.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi viestipalvelu X:ssä, että hallitus perehtyy ehdotuksen sisältöön tarkemmin tällä viikolla ja arvioi, täyttääkö ehdotus uudistukselle asetetut tavoitteet.
Työeläkeyhtiöiden sijoitusriskiä ollaan lisäämässä osana uudistusta, koska tavoitteena on kasvattaa sijoitusten tuottoja pitkällä aikavälillä. Tästä syystä osakkeiden painoa salkussa kasvatettaisiin siihen pakottavalla sääntelyllä. Vastaavasti vakavaraisuussääntelyä muuttamalla mahdollistettaisiin riskinotto niin, että yhtiöt pysyisivät pystyssä myös tilanteissa, jolloin osakekurssit laskevat.
Tuottovaatimuksen niin sanottu osaketuottosidonnainen osuus nostettaisiin 30 prosenttiin. Osakesijoitusten enimmäismäärää muutettaisiin 85 prosenttiin. Vakavaraisuusrajan turvaavuustaso tarkistettaisiin 95 prosenttiin.
Ehdotus ei juurikaan poikkea eläkeyhtiöiden esittämistä näkemyksistä, kerrotaan lähteistä STT:lle.
Eläkejärjestelmää pitää hallituksen mukaan uudistaa, koska Suomen ikärakenteen vuoksi eläkemaksuihin kohdistuu nousupainetta tulevaisuudessa.