Professori: Eläkeuudistus on turvaamassa eläköityvän sukupolven saavutetut edut
Sopu eläkeuudistuksesta turvaa nyt eläköityvän sukupolven toimeentulon, sanoo STT:lle sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari Tampereen yliopistosta. Saaren mukaan uudistuksessa ei tasata sukupolvien välistä tulonjakoa eläkejärjestelmässä.
Saari kommentoi työmarkkinajärjestöjen neuvottelutulosta julkisuudessa olleiden tietojen perusteella. Sopu palkansaajien ja työnantajien välillä syntyi sunnuntaina, eikä sen sisältöä ole vielä virallisesti julkistettu. Järjestöjen hallinnot käsittelevät tulosta parhaillaan, ja lopullisesti päätökset tekee Petteri Orpon (kok.) hallitus.
STT:n tietojen mukaan uudistuksessa muun muassa kasvatettaisiin osakesijoitusten painoa työeläkeyhtiöissä ja luotaisiin leikkuri, joka leikkaisi eläkkeiden indeksikorotuksia poikkeuksellisen hintojen nousun vuosina. Eläkeiän määräytymiseen ei koskettaisi, ja työeläkemaksut pysyisivät nykytasolla vuoteen 2030 asti.
Saaren mukaan uudistuksen voittaja olisi sama väestöryhmä kuin nykyjärjestelmässäkin eli nyt eläköityvä sukupolvi.
– Ilman muuta tämä turvaa saavutetut edut sukupolvien välillä.
Leikkuri koskisi vain poikkeustapauksia ja tulisi käyttöön vasta vuodesta 2030 alkaen. Lisäksi työeläkemaksut olisi lukittu siihen asti, mikä turvaisi etuuksien maksatuksen.
Saaren mukaan uudistus olisi ylipäätään enemmän nykymenoa vahvistava kuin murrosta tuova. Eläkevakuutusmaksut pidettäisiin ennallaan, ja automaattinen vakauttaja koskisi vain poikkeusoloja.
– Tämä ei ole se kohta, joka jää historiaan Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikan historiaan.
Saaren mukaan sosiaalipolitiikan näkökulmasta muutosta ei tulisi järjestelmään tai päätöksentekoon. Lisäksi hän sanoo uudistuksen jatkavan linjaa, jossa työeläkkeet on priorisoitu suhteessa muuhun sosiaaliturvaan.
– Suomessa taataan ensimmäisenä työeläkkeiden maksuunmeno. Ja jos julkiseen talouteen ei kaikille muille menoille jää liikkumavaraa, niin nämä muut menot sitten joustavat, Saari sanoo.
– Tavallaan turvattiin suuren, ikääntyvän sukupolven toimeentulo myös jatkossa.
Uusi leikkuri ei Saaren mukaan olisi ”ideologisesti haastava” eli osapuolia vahvasti jakava. Indeksivakauttaja leikkaisi maksussa olevien eläkkeiden vuotuisia korotuksia, jos yleinen hintataso kasvaisi nopeammin kuin palkat nousevat. Kyse olisi työeläkeindeksin ja palkkatasoindeksin vertailusta.
Saaren mukaan leikkurin ehtojen mukaisia tilanteita on historiassa tullut harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa. Viimeksi näin kuitenkin kävi Ukrainan sodan ja energiakriisin myötä toissa vuonna.
Saaren mielestä nyt lähinnä korjataan lapsus, joka oli jäänyt järjestelmään, koska tilannetta ei pidetty todennäköisenä. Muutos on ”siistimistä”, ei poliittisesti jakava.
– Sellainen olisi ollut, jos olisi päätetty, että vaikkapa talouden taantuma johtaa maksussa olevien työeläkkeiden laskuun.
Pyyntö automaattisen vakauttajan luomiseksi tuli maan hallituksen tehtävänannosta. Se olisi voinut koskea myös työntekijöiden ja työnantajien maksamia eläkemaksuja, mutta niin ei nyt päätetty.
Osakkeiden painoa työeläkeyhtiöiden sijoitussalkussa oltaisiin kasvattamassa siihen pakottavalla sääntelyllä. Vastaavasti vakavaraisuussääntelyssä mahdollistettaisiin riskinotto niin, että yhtiöt pysyisivät pystyssä myös tilanteissa, jolloin osakekurssit laskevat.
Osakepainon kasvattaminen on ollut työeläkeyhtiöiden toive. Esimerkiksi Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes kommentoikin asiaa maanantaina viestipalvelu X:ssä.
– Sovun sisältö vaikuttaa julkisuudessa olevien tietojen perusteella lupaavalta, Siimes kirjoitti.
Saari vastaa huoliin riskin kasvamisesta toteamalla, että viime kädessä työeläkeyhtiöillä on yhteinen vastuu eläkevakuutuksista. Jos joku kaatuu, muut ottavat sen vakuutukset hoitaakseen.
– Ja jos sellainen tilanne tapahtuu, että kaikilla työeläkeyhtiöillä yhtä aikaa käy huonosti, niin sitten maailmassa menee moni muukin asia huonosti. Ja välttämättä työeläkejärjestelmän kohtalo ei enää ole se päällimmäinen ihmisten mielessä oleva asia, Saari sanoo.