Tynkkynen yritti leimata EU:n elpymisrahoja "italialaiskotien marmoreilla" – Saarikko löi pöytään faktat
EU:n elpymisrahojen valvontaan laadittu lakipaketti kiinnosti varsinkin perussuomalaisia eduskunnan keskiviikon istunnossa.
Ennätyspitkän, yli kahdeksan tuntia kestäneen jarrutuspuheen viime kesänä elpymisvälineestä pitänyt perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen totesi puhuvansa nyt lyhyemmin. Hän puhui aiheesta viisi minuuttia.
Tynkkynen sanoi pitävänsä esitystä tarpeellisena, jotta Suomeen saadaan takaisin suomalaisille kuuluvia euroja.
– Järkeväksi se ei tähän liittyvää 750 miljardin euron elpymispakettikokonaisuutta tee. Suomi saa takaisin omia rahojaan vähemmän kuin se maksaa, ja näiden jäljelle jääneiden rahojen käyttöä varten nyt siis rakennetaan byrokratia.
Tynkkynen nosti silmätikukseen erityisesti Italian, joka sai suurimman potin paketista.
– Kun Suomessa on neuvottu kalliin energian aikana laskemaan kotien lämpötilaa, Italiassa on kerrottu käynnistyneen remonttibileet.
Tynkkysen mukaan jättipotin saaneessa maassa on remontoitu koteja käytännössä ilmaiseksi.
– Tukea on voinut saada, jos energiatehokkuutta tai maanjäristyksen kestoa on rakennuksissa parannettu. Remppaa on tehty jo 21 miljardin edestä, ja hakemuksia on hyväksytty yli 120 000.
Tynkkysen mukaan suomalaisia ei lohduta, vaikka väärinkäytöksiä saataisiinkin jälkikäteen selvitettyä.
– Ei niitä italialaiskodin marmoreita lähdetä enää irti piikkaamaan, eikä mafian taskuun päätyneitä rahoja tulla Suomessa enää näkemään. Rahat tuli ja rahat meni, mutta lasku suomalaisille kyllä tulee perästä, ja se on kallis lasku se, Tynkkynen valitteli.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) näki, että vaikka Italia on ollut jo useamman vuoden ajan EU:n nettomaksaja, sitä on ymmärrettävästi herkullista käyttää esimerkkinä yksittäisten toimenpiteittensä kautta.
– Tämä kotitalouksiin kohdistuva remonttiavustus, jota täällä puheenvuoroissa käsiteltiin, on ymmärrykseni mukaan sellaista, josta osa on jo Italian omaa kansallisella päätöksellä toteutuvaa.
Osaa toteutetaan Saarikon mukaan yhteisellä, yhteiseen RRP-suunnitelmaan perustuvalla rahoituksella, ja kaikki se, minkä taustalla on EU-rahoitus, on valvonnan ja mahdollisen tarkastuksen ja takaisinperinnän alaista.
Saarikon mukaan tuessa ei kuitenkaan edellytetä omarahoitusosuutta, mikä koskee Suomeakin.
– Eli kansallisesti voidaan päättää antaa täysi tuki vaikkapa kotitaloudelle koko rahan edestä, jos jäsenmaa pitää sitä viisaana, eli tältä osin se on täyttänyt reunaehdot.
Saarikko huomautti, ettei eduskunnasta ole esitetty yhtään lisäkysymystä viime kesänä eduskuntaan toimitetusta, Italian suunnitelmaa koskevasta muistiosta.
Saarikon mukaan rahojen käyttöä suhteessa suunnitelmaan valvoo EU:n komissio yhteistyössä Euroopan petostentorjuntaviraston ja tilintarkastustuomioistuimen kanssa.
– Tukea voidaan vähentää, ja kyllä se voidaan myös periä takaisin, maksatus voidaan keskeyttää. Nämä olivat niitä elementtejä, joita Suomi halusi voimakkaasti olla tässä vahvistamassa, ja se on oikein. Se on ehdottoman oikein, jotta EU:n sisällä luottamus toinen toisiimme voisi olla syvempää, Saarikko korosti.