Tutkimus: Sinkkuus vaikuttaa luultua enemmän tuloeroihin – "Sillä ei niinkään ole merkitystä, kenen kanssa pariudutaan"
Sinkkuudella voi olla yllättävän isoja vaikutuksia tuloeroihin, kertoo tuore Turun yliopiston tutkimus.
Aiemmin sinkkuus on helposti ohitettu eriarvoisuuteen liittyvässä keskustelussa, vaikka itsekseen elävien määrä on kasvanut kauan ja sinkkuna viihdytään entistä pidempään. Turun yliopiston tiedotteen mukaan aiemmissa tutkimuksissa on keskitytty lähinnä siihen, kenen kanssa ihmiset pariutuvat ja miten se vaikuttaa tuloeroihin.
– Tulojen eriarvoisuuden kannalta ei niinkään ole merkitystä sillä, kenen kanssa pariudutaan. Tärkeämpää näyttäisi olevan, mennäänkö parisuhteeseen ylipäätään ja pysytäänkö siinä. Jaetun jääkaapin edut ovat tulojen näkökulmasta selvät, mutta se, kenen kanssa se jaetaan, ei juurikaan merkitse tältä kantilta, sosiologian professori Jani Erola sanoo tiedotteella.
Sinkkuuden merkitys korostuu Erolan ja akatemiatutkija Elina Kilpi-Jakosen mukaan enemmän naisilla kuin miehillä. Molemmilla se on kuitenkin merkittävä selittävä tekijä.
Miehillä eriarvoisuutta selittävät selkeimmin muutokset työllisyydessä, mutta naisilla korostuu eniten parisuhteen merkitys.
Naisilla parisuhteen ja työllisyyden yhteys tuloeroihin vahvistui 1990-luvulla. Vuosituhannen vaihteen jälkeen työllisyyden merkitys tasaantui ja parisuhteen merkitys jatkoi kasvuaan. Vuoden 2005 jälkeen naisten kohdalla merkitystään on nostanut myös koulutuksen painoarvo.
– Aiemmin on tutkittu työllistymisen merkitystä tuloeroihin. Se näkyy tässäkin, mutta pariutumisen merkitys itsessään on uusi juttu ja siinä korostuu erityisesti sukupuolten välinen ero, Erola sanoo.
Tutkimusaineisto käsitti tietoja suomalaisten tuloeroista, koulutuksesta, työllisyydestä ja vanhempien luokkataustasta vuosilta 1991–2014. Tutkimus rajattiin 35-40-vuotiaisiin.
Kilpi-Jakonen korostaa, että kohderyhmä on rajallinen. Väestötasolla sinkkuuden tai parisuhteessa elämisen merkitykset voivat olla suurempiakin.
Tutkijoiden mukaan otantaa pitäisikin laajentaa sellaisiin maihin, joissa tuloerot ovat Suomea suuremmat. Yhden hengen kotitalouksien määrän kasvu on hyvin kansainvälinen ilmiö.
– Tässä tarkasteltiin yhtä ikäryhmää yhdessä maassa. Seuraava kysymys on, onko samanlainen mekanismi toiminnassa muualla ja onko tämä vastaavasssa roolissa tuloerojen muutokselle muualla kuin Suomessa, Erola tiivistää.