Tutkimus: Ruokaa kunnioitettiin sata vuotta sitten enemmän kuin nykyään – maatalousyhteiskunnan säästäväisyys muuttui massakulutukseksi
Ruokaan suhtauduttiin ennen arvostavammin kuin nykyään. Tähän tulokseen tulivat Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijat tarkastellessaan, kuinka suomalaiset sanomalehdet käsittelivät ruokahävikkiä artikkeleissaan kahdella eri ajanjaksolla.
Yli sadan vuoden takaiset lehtiartikkelit kerättiin vuosilta 1885–1917, tuore aineisto koostui Helsingin Sanomien jutuista vuosilta 2008–2017.
Ruokahävikistä on kirjoitettu suomalaisessa lehdistössä jo 1800-luvun lopulta saakka. Vertailemalla aiheesta yli sata vuotta sitten kirjoitettuja artikkeleja tuoreisiin mediateksteihin tutkijat saivat selville, millaisia hyveitä ruoasta puhumiseen kulloinkin liitettiin.
Tutkimuksessa selvisi, että ruokaa ei nykyään nähdä enää yhtä arvokkaana resurssina kuin ennen. Maatalousyhteiskunta on muuttunut massakulutuksen yhteiskunnaksi.
Säästäväisyys, joka toimi kaiken toiminnan taustalla maatalousyhteiskunnassa, ei tänä päivänä ole yhtä tärkeää.
– 1900-luvulle tultaessa ei termiä ”ruokahävikki” ollut käytännössä olemassakaan. Puhuttiin ruoantähteistä. Ruoka nähtiin aina arvokkaana resurssina, jota ei missään nimessä saisi heittää menemään. Mahdolliset ylijäämät kannustettiin antamaan heikompiosaisille, markkinoinnin professori Outi Uusitalo kertoo.
Vanhasta aineistosta paljastui myös säntillinen suhtautuminen ruokaan ja sen valmistukseen sekä erittäin voimakkaat sosiaaliset hierarkiat liittyen esimerkiksi ruoantähteiden jakamiseen.
Samaa luokkatasoa löytyy myös nykyaineistosta, jossa ruokahävikki voidaan nähdä ratkaisuna sosiaalisiin ongelmiin vaikkapa ylimääräisen ruoan leipäjonoon tarjoamisen muodossa.
Valistus tähteiden parempaan käyttöön oli nähtävissä myös moderneissa artikkeleissa.
Nykypäivänä ruokahävikistä on tullut myös voimakkaasti globaali ilmiö, joka yhdistyy muihin yhteiskunnallisiin ongelmiin.
Samalla siitä on kuitenkin tullut myös osalle ihmisistä innovaatioiden lähde tai trendikäs osa elämäntapaa esimerkiksi hävikkiruokaa hyödyntävien ravintoloiden muodossa.
Tutkimus keskittyi löytämään aineistoista ruokahävikkiin liittyviä teemoja ja hyveitä. Tutkijoiden mukaan menneessä ajassa on paljon, josta nykyihminen voi ottaa oppia.
– Ruokaa tuli kunnioittaa nykyistä enemmän. Samaten arkiset ja yksinkertaiset hyveet kuten säästäväisyys tulisi palauttaa entistä suurempaan arvoon. Rehellisyyden ja läpinäkyvyyden hyveet kannustaisivat kierrätykseen, Uusitalo kertoo.
– Lisäksi arjessamme on runsaasti ruokapaikkoja, joissa kuluttaja ei itse käsittele ruokaa. Myös työpaikkaruokaloiden kaltaisten instituutioiden tulisi omaksua näitä hyveitä.
