Tutkimus: Moni poika kokee seksuaaliväkivaltaa ensimmäisen kerran alle 10-vuotiaana

Poikien kokeman seksuaaliväkivallan tekijä on useimmiten lapselle ennestään tuttu mies, selviää Suojellaan Lapsia -yhdistyksen tutkimusraportista. Raportin mukaan pojat joutuvat naisen tai alaikäisen tekijän uhriksi useammin kuin tytöt.

Torstaina julkaistu tutkimusraportti on osa Meidän Äänemme -selvitystä, johon on kerätty yli 24 000 uhrin kokemuksia lapsuuden seksuaaliväkivallasta kansainvälisesti. Tuoreessa raportissa on mukana yli 1 400:n seksuaaliväkivaltaa kokeneen miehen kertomuksia.

Raportti viittaa aiempaan tutkimukseen, jonka mukaan arviolta joka seitsemäs poika on kokenut lapsuudessaan seksuaaliväkivaltaa. Historiallisesti poikiin on kohdistettu seksuaaliväkivaltaa kirkon, koulun tai urheiluharrastusten kaltaisissa instituutioissa tai harrastuksissa, mutta nyt riskit ovat siirtyneet digitaalisiin ympäristöihin.

Vastauksista selviää, että monet pojat kokivat seksuaaliväkivaltaa ensimmäisen kerran alle 10-vuotiaina. Yleisin väkivallan muoto oli genitaalialueiden koskettelu.

Useimmiten pojat tapasivat tekijän sosiaalisen verkostonsa kautta, tai sitten tekijä asui samassa taloudessa. Pojat tunsivat tekijän jonkin instituution tai harrastuksen kautta kaksi kertaa useammin kuin tytöt.

Kaksi viidestä miesvastaajasta ei ollut koskaan kertonut kokemastaan seksuaaliväkivallasta kenellekään, kun naisvastaajien joukossa osuus oli yksi kolmasosa.

Lisäksi seksuaaliväkivaltaa kokeneilla miehillä kestää kauemmin kertoa kokemuksistaan kuin vastaavaa kokeneilla naisilla: raportin mukaan kolmasosalla miehistä meni kauemmin kuin 21 vuotta kertoa asiasta.

Yleisin este seksuaaliväkivallasta kertomiselle oli häpeä.

Raportti käsittelee myös lapsuudessa koetun seksuaaliväkivallan pitkäaikaisia vaikutuksia.

Miehet raportoivat negatiivisia seurauksia vähemmässä määrin kuin naiset. Yleisimmin kyse oli masennusoireista, haasteista ihmissuhteiden rakentamisessa sekä ahdistuksesta tai paniikkikohtauksista.

Miehet kertovat naisia useammin itsemurhayrityksistä, haasteista arkeen sopeutumisessa tai elintapojen epävakaudesta, sosiaalisista haasteista ja päihteiden väärinkäytöstä.

Raportin mukaan harva mies sai tarvitsemaansa tukea. Monet kertoivat syyttävänsä tapahtumista itseään, eristäytyneensä ja välttelevänsä tekojen käsittelyä.

Suojellaan Lapsia -yhdistyksen toiminnanjohtaja, psykoterapeutti Nina Vaaranen-Valkonen sanoo tulosten osoittavan, kuinka tärkeää on lisätä ammattilaisten valmiuksia tunnistaa ja reagoida poikiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan.

– Sukupuolisensitiiviset käytännöt ovat välttämättömiä, jotta kaikki seksuaaliväkivallan lapsiuhrit ja selviytyjät saavat oikeutta ja tukea toipumiseen, hän sanoo tiedotteessa.

Tutkimusraportin on tuottanut Suojellaan Lapsia yhdessä International Policing and Public Protection Research Instituten kanssa. Tutkimusinstituutti toimii Anglia Ruskin -yliopiston alaisuudessa.

Esimerkiksi Mieli ry:n Kriisipuhelimeen voi soittaa itsetuhoisista ajatuksista ympäri vuorokauden numeroon 09 2525 0111. Soittaa voi myös oman hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystysnumeroon.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton MLL:n Lasten ja nuorten puhelin on auki joka päivä numerossa 116 111. Tarkemmat tiedot löytyvät verkkosivuilta. Keskusteluapua nuorille tarjoaa myös Sekasin-chat.

Hätänumeroon 112 voi soittaa, jos tarvitsee viranomaisapua esimerkiksi hengenvaarallisen tilanteen takia.