Tutkija: Suurin osa turvapaikanhakijoista on ammattitaitoisia aikuisia – "Eivät kaipaa holhousta vaan työtä ja kielenopetusta"

Eduskunta keskusteli tiistaina Juho Eerolan (ps.) aloitteesta hallituksen turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta.

Yksi aloitteen keskustalaisista allekirjoittajista, kansanedustaja Markku Pakkanen perustelee puumerkkiään sillä, että monipuolinen keskustelu aiheesta on tärkeää.

– Usein uutisiin nousevat negatiiviset asiat, vaikka läheskään joka paikassa ikäviä lieveilmiöitä ei ole, hän sanoo.

Hallituksen turvapaikka- ja kotouttamispolitiikkaa koskevaa toimenpideohjelmaa Pakkanen pitää oikeansuuntaisena.

– On oltava hereillä, ei liian sinisilmäinen.

Läheskään joka paikassa ikäviä lieveilmiöitä ei ole.

Markku Pakkanen

Keskustan maahanmuuttopoliittisen asiakirjan valmistelusta viime syksynä vastanneen kansanedustaja Seppo Kääriäisen mielestä turvapaikkatilanne on tällä hetkellä hallinnassa.

Nyt painopiste on kuntien vastuulle säädetyssä kotouttamistyössä.

– Se on iso kansallinen haaste, jossa pelkästään viranomaisten puuhakkuus ei riitä. Tarvitaan koko kansalaisyhteiskunnan apua.

Kotouttaminen pitää Kääriäisen mukaan hoitaa paikallisella tasolla ja hyödyntää jo saatuja hyviä kokemuksia.

Keskiössä on hänen mukaansa kaksi asiaa: työ ja kieli. Taikatemppuja ei ole olemassa.

Kansanedustaja huomauttaa, että turvapaikkapolitiikka edellyttää jatkuvaa valppautta. Välimeren takaa saattaa olla odotettavissa uusi purkaus.

– Asiat pitää saada kuntoon lähtömaissa. Tarvitaan yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja siihen, miten unionin ulkorajalla asiat hoidetaan tehokkaasti.

Turvapaikkapoliittinen asiallinen keskustelu on Kääriäisestä tärkeää jo kansallisen yhtenäisyyden näkökulmasta.

Parhaillaan pohditaan myös puolueen maahanmuuttoasiankirjan päivittämisestä.

– Nyt ollaan syksyyn verrattuna uudessa vaiheessa.

Hallituksen toimet turvapaikka- ja kotouttamisasioissa saavat sapiskaa Siirtolaisinstituutin ex-johtajalta dosentti Ismo Söderlingiltä.

– Suomesta puuttuu maahanmuuttoon liittyvä ajantasainen hallinto ja lainsäädäntö. Vastuunkantajia ei ole. Tällaisilla keskustelualoitteilla vain luodaan uhkakuvia ja ristiriitoja, hän huokaa.

Kaikki poliittiset päättäjät eivät Söderlingin mielestä tunnu ymmärtävän, että Suomeen tulee suurimmaksi osaksi osaavia ja ammattitaitoisia aikuisia ihmisiä.

– Heidän resurssinsa pitäisi kyetä hyödyntämään paremmin. Eivät he holhousta kaipaa, vaan työtä, koulutusta ja kielenopetusta.

Söderling toivoo, että pääministeri Juha Sipilä pyrkisi hakemaan konsensusta myös turvapaikka- ja kotouttamisasioihin.

– Pitäisi panna pystyyn vanhanaikainen parlamentaarinen komitea, jossa olisi edustus kaikista puolueista. On noloa, että näistä asioista riidellään ja äänestetään, vaikka kysymys on ihmisistä.

Tutkija ei pidä kuntia parhaana kotouttamistahona, sillä ne ovat resursseiltaan keskenään liian erilaisessa tilanteessa.

– Tässä olisi saumaa sote-uudistukseen liittyvällä maakuntahallinnolla, Söderling vinkkaa.

Ongelmana hän pitää sitäkin, että kotouttaminen alkaa vasta oleskeluluvan saamisesta.

– Se kannattaisi aloittaa mahdollisimman varhain. Nyt ihmiset ovat vastaanottokeskuksissa jouten puoli vuotta.

Esimerkiksi Saksassa esivaiheen kotouttaminen on käytössä.

– Käytännössä sitä voisi toteuttaa kansalaisjärjestö tai toisen asteen koulutusjärjestelmä selkeän materiaalin pohjalta.

Tutkija ottaa esille vielä perheenyhdistämiseen tehdyt kiristykset.

– Ne ovat tuhoisia. Jokainen ymmärtää, että perheen saaminen lähelle on onnistuneen kotoutumisen kannalta aivan olennainen asia.