Tutkija: Digitalisaatio asettaa lukutaidolle entistä isommat vaatimukset

Toisin kuin voisi kuvitella, yhteiskunnan digitalisoituminen ei tarkoita lukutaidon merkityksen vähenemistä.

– Maailman sähköistymisen myötä lukutaidolta vaaditaan entistä enemmän, yliopistontutkija Kaisa Leino Jyväskylän yliopistosta toteaa.

Aikaisemmin oli erikseen selkeästi toimijat, jotka tarkistivat julkaistavat tekstit. Painetun sanan arvo oli valtava. Nyt saatavilla on monenlaisia erilaisia tuotoksia.

– Jokainen joutuu itse miettimään, onko teksti luotettavaa ja sopiiko se omiin tarpeisiin. Tämä asettaa lukutaidolle aivan uudenlaisia vaatimuksia, Leino toteaa.

Suomalaisten lukutaidon taso näyttäytyy erilaisena riippuen siitä, mistä näkökulmasta sitä tarkastellaan.

Toisaalta maamme koreilee kärkisijoilla listoilla, joilla on rankattu maailman maita paremmuusjärjestykseen lukutaidon perusteella.

Toisaalta taas nuorten lukutaito heikentyy ja siinä on havaittavissa vakavaa eriytymistä.

Osa on huippulukijoita, mutta yhä useammalla ilmenee vaikeuksia jo peruslukemisessa.

Viime vuonna julkaistujen PISA-tulosten perusteella peräti 11 prosentilla Suomen 15-vuotiaista lukutaito ontuu pahasti.

Määrä on koko ajan kasvanut, sillä vuonna 2000 vastaava luku oli seitsemän prosenttia.

– Heikko lukutaito tarkoittaa merkittävää syrjäytymisvaaraa. Nyky-yhteiskunta toimii pitkälle tekstien varassa, yliopistotutkija Kaisa Leino Jyväskylän yliopistosta toteaa.

Työnhaussa, arjen asioinnissa, Kelassa; kaikkialla lukutaito on välttämätön, jotta voi pitää huolen omista oikeuksistaan.

Toisaalta tutkija huomauttaa, että erot ovat Suomessa aina olleet isoja, erityisesti tyttöjen ja poikien välillä.

– Syynä voi olla kulttuurinen ilmiö. Tytöt mielletään lukijoiksi, pojat taas toiminnallisiksi tyypeiksi, Leino pohtii.

Kotitaustalla on valtava merkitys. Heikompiosaisten lasten ja nuorten lukutaito on selvästi huonompi.

– Se, millaisen lukemisen mallin saa kotona, vaikuttaa tosi paljon.

Äidinkielenopettajien liiton puheenjohtaja Sari Hyytiäinen toteaa lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksien lisääntyneen selvästi.

Yksiselitteistä syytä on vaikea nimetä. Eräs tekijä on se, luetaanko pienelle lapselle.

– Lapsen oma lukemaan oppiminen kehittyy siinä rinnalla, Hyytiäinen sanoo.

Koulumaailmassa havaitsee hänen mukaansa helposti, kuka lukee paljon ja toisaalta sen, kuka ei vapaaehtoisesti kirjaan tartu.

Ensimmäiseksi lukuharrastus tai sen puute näkyy sanavarastossa ja se heijastuu suoraan kirjoittamiseen.

Lukeminen vaikuttaa myös keskittymiskykyyn ja ajattelutaitoihin.

– Opettajien kertoman perusteella keskittymiskyky on usein nykyajan lapsilla kateissa, Hyytiäinen sanoo.

Hän toivookin, että uuden opetussuunnitelman myötä lukeminen liitettäisiin kaikkiin oppiaineisiin.

Koulussa kannattaisi hyödyntää erilaisia tekstimuotoja; kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta ja verkkotekstejä. Kirjallisuuden opiskeluun pitäisi myös saada tehokkaammin yhdistettyä uutta tekniikkaa.

– Ehkä pelillisyyttäkin, jos siitä saadaan siten kiehtovampaa. Perinteiset tekstit ja uudet tekstit eivät ole toistensa vastakohtia. Kyse on lopulta samasta lukemisesta, Hyytiäinen toteaa.

Niin Hyytiäisen kuin Leinonkin mielestä kirjastolaitosta on pitkälle kiittäminen suomalaisten kansainvälisillä mittareilla korkeasta lukutaidosta.

– Olen huolissani siitä, että kirjastoja koko ajan vähennetään ja aukioloajat lyhenevät. Nämä vaikuttavat suoraan ihmisiin, heidän lukemiseensa ja pitkällä aikavälillä lukutaitoon, Leino sanoo.

Toinen menestyksen avain Suomessa on korkeatasoinen äidinkielen ja kirjallisuuden opetus.

– Koulussa lukemiseen panostetaan paljon. Erilaiset kampanjat ovat lisänneet lasten lukemista selvästi, Leino tietää.

Hyytiäinen mainitsee lukutaitoa edistävänä tekijänä suomalaisen kulttuurin tekstipainotteisuuden.

– Televiosio-ohjelmia ei dubata, Aku Ankkaa lukevat kaikki pienestä pitäen. Tekstit näkyvät lapsillekin hyvin varhaisessa vaiheessa. Kun kaikki ei tule valmiina, lapsen uteliaisuus herää.

Suomalaisten lukutaidon tulevaisuus ei vallitsevasta trendistä huolimatta huoleta tutkijaa.

– Meillä on taitavia toimijoita. Luotan, että he pystyvät ylläpitämään lukutaidon korkealla tasolla, Leino päättää.