Turvealan tilanne ahdistaa Lintilää – kokoomusedustaja kyseli pähkinänkuorien perään
Turvealan tilanne on äärimmäisen vaikea, myöntää elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).
Lintilä sanoi eduskunnassa, että vielä hallitusohjelmaan kirjattiin, että että polttoturpeen käyttö on vähintään puolitettava vuoteen 2030 mennessä. Nyt turpeen käyttö on Lintilän mukaan romahtanut ja oikeastaan vapaassa pudotuksessa.
– Ja se on tietysti asia, joka pitkälle lähtee myös siitä imagosta, joka turpeelle on tullut.
Lintilän mielestä on syytä kysyä, onko tämä ansaittua vai ei.
– Ainakin näin nopeasti se on hallitsematon tilanne. Ja kyllähän tämä tietysti rupeaa menemään jo sille puolelle, että näin nopea muuttuminen rupeaa jo kohta vaarantamaan meidän ilmastostrategiaa, Lintilä pohti.
Elinkeinoministerin mukaan nyt on haettava kompensointiin myös kansallisia elementtejä.
– Onko se ensiharvennushakkuita, onko siellä Kemera-puolella sitten olemassa jotain elementtejä, joilla pystyttäisiin esimerkiksi hakepuolta edesauttamaan ja näin?
Lintilä toi lähetekeskusteluun hallituksen esityksen, jolla suljetaan turpeen käytön vähenemisen vuoksi tarpeettomaksi käyvä metsähakkeen käytön tukijärjestelmä määräajan jälkeen.
Kokoomuksen Timo Heinonen oli huolissaan turpeen alasajon aiheuttamista huoltovarmuusongelmista ja biomassan tuonnista kaukomailta.
Heinosen kuuleman mukaan Ruotsissa on lämmitetty tukholmalaisia koteja brasiliasta tuodulla ”amazoni-hakkeella”, josta osa on saatu laittomien hakkuiden ja maananastuksen kautta.
– Ja jos oikein olen ymmärtänyt niin myös Suomeen on tuotu Afrikasta pähkinänkuoria poltettavaksi näissä laitoksissa. Ja kysyisin ministeriltä, mikä tämän hetken tieto on?
Lintilän mukaan pähkinänkuoria tarjoavia erilaisia laivoja on ollut liikkeellä silloin tällöin.
– Mutta ilmeisesti ainakaan tänä vuonna ei ole näin eksoottisia ollut — on joskus ollut, siitä on tieto olemassa, mutta ei käytetä sinällänsä, ministeri selvitti.
Keskustan eteläpohjalainen edustaja Mikko Savola sanoi suoraan, että turvetuotannon hallitsematon alasajo on virhe.
– Ja vähintä, mitä voidaan tehdä, on pyytää anteeksi näiltä yrittäjiltä, jotka henkilökohtaisesti ovat vastuussa siitä, että ovat investoineet tähän alaan ja heillä on paljon pelissä ja myöskin ollut tulevaisuudenuskoa tämän alan suhteen.
Savolan mukaan yrittäjät tarvitsevat apua, ja muutamia keinoja on, kuten suora rahallinen tuki yrityksille.
– On löydyttävä keinoja, millä pystytään kompensoimaan sitä kalustoa, mikä heillä pihassa kenties tulevaisuudessa toimettomana seisoo, kuten myös niitä nevoja, missä on hyvinkin paljon kiinni.
Savolan mukaan yhdellä yrittäjillä voi olla sadoistatuhansista jopa miljooniin euroihin kiinni koneissa ja kalustossa.
– Mutta pitää olla siitä jatkosta näille yrittäjille se näkymä, mitä heidän tulevaisuutensa on, ja sitä näkymää ei valitettavasti tällä hetkellä oikein kunnolla ole.
Savolan mukaan turvetta tarvitaan huoltovarmuuspolttoaineena jatkossakin. Kukaan ei kuitenkaan tuota pelkkiä huoltovarmuusvarastoja, vaan menekkiä pitää olla myös markkinaehtoisesti.
– Kuinka turvataan se, että nämä muut käyttömuodot, kuiviketurve, kasvuturve, tässä maassa myöskin jatkossa ovat meillä tuotannossa? Myöskin tämä vaatii osaltaan tämän polttoturpeen nostoa, Savola muistutti.
Vihreiden Atte Harjanne puuttui puheisiin, joiden mukaan turvetta ajetaan alas ideologisista syistä.
– Kyllä sitä tehdään luonnontieteellisistä syistä: turve on ilmastolle ja luonnolle hyvin haitallinen polttoaine, ja se on ihan perusteltua, että se laskee, että se tulee tiensä päähän, hän totesi.
Harjanteen mukaan esimerkiksi soiden ennallistamisessa ja korvaavien energiaratkaisujen rakentamisessa riittäisi sinänsä korvaavaa työtä.
– Näissä ei välttämättä aina se olemassa oleva kalusto ja osaaminen täysin vastaa vaatimuksia, niin siihen tietysti yhteiskunnan apua on varmasti paikallaan antaa.
Harjanteen mielestä puubiomassan energiakäytön pitäisi olla vihoviimeinen vaihtoehto, oli sitten kyse suomalaisesta tai muualta tulleesta puusta.
Siksi olisi pohdittava puubiomassan polton verolle panoa ja vauhditettava polttoon perustumattomia lämmöntuotantotapoja, kuten lämpöpumppuja, maalämpoä tai ydinkaukolämpöä, Harjanne näki.