Lukijalta: Hallituksen karsea sote-politiikka
Marinin hallitus sai viimein pitkään yritetyn sote-lain voimaan, mutta näin suuri uudistus ei tietenkään ensi alkuun ole kaikilta osin valmis.
Nykyisen hallituksen erityinen tehtävä olisivat olleet sen sisäänajossa ilmenevien ”lastentautien” vaatimat korjaukset. Sitä, mihin Orpon hallitus sen on vienyt, eivät odottaneet muut kuin korkeintaan yksityiset terveysjätit.
Lain tarkoituksena oli saada perusterveydenhoito toimimaan tehokkaammin, varmistaa nopeampi hoitoon pääsy kansalaisille ja siitä seuraavat säästöt yhteiskunnalle.
Orpon hallituksella oli kuitenkin eri tavoitteet.
Jo lain valmistuttua tiedettiin, että voimistuneen inflaation ja palkankorotuksien seurauksena sille varattu rahoitus ei riitä.
Hallitus lisäsikin rahoitusta ja toisti sitä kaikissa yhteyksissä, mutta jätti yhtä usein kertomatta, että inflaation ja odotettuja isompien palkankorotusten aiheuttamien kustannusnousujen vaatima lisäystarve oli mittavasti suurempi. Hallitus tosiasiallisesti leikkasi rahoitusta.
Hyvinvointialueet joutuivat suuriin säästöpäätöksiin, jonka seurauksena perusterveydenhoidon toimipisteitä suljettiin ja asiakasmaksuja korotettiin.
”Hyvityksenä” yli 65-vuotiaille alettiin maksaa korotettua kelakorvausta yksityislääkäriasemilla käynneistä. Sen sanottiin vapauttavan painetta julkiselta puolelta. Ehkä hallitus idealismissaan uskoikin siihen. Ihminen uskoo, mitä toivoo ja näkee oikeaksi, mitä mieli tekee (Waltari).
Käytännössä uusia asiakkaita siirtyi yksityisille muutama prosentti. Julkisen puolen varassa olevien asiakasmaksujen hinta nousi, mutta palveluverkon toimipisteiden sulkemiset ja hoitoon pääsy vaikeutuivat ja jonot kasvoivat. Yksityistä puolta käyttäneet sen sijaan pääsivät entistä halvemmalla ja yhtä viivytyksettä kuin ennenkin.
Pahinta on se, että hintojen nousu ja tukien leikkaukset, köyhyyden lisääntyminen, ovat vähentäneet hoitoon hakeutumista ja näin lisänneet sekä kansalaisen kärsimystä että terveydenhuollon kustannuksia valtiolle.
Hammashoidon puolella kelakorvauksien noston vaikutus on ollut sama. Julkisen puolen jonot eivät ole helpottaneet, mutta hyvätuloiset ovat saaneet hammashoitonsa halvemmalla.
Sen lisäksi, että hallituksen sote-politiikka on ollut valtion talouden kannalta haitallista, se on lisännyt kansalaisten eriarvoisuutta. Yhä isompi joukko ihmisiä alkaa kuulua siihen joukkoon, joka ei näe Suomea puolustamisen arvoisena.
Isänmaallisuutta korostetaan, mutta käytännössä toteutettu politiikka sotejärjestöjen tukien heikentämisineen heikentää isänmaan asemaa.
Ismo Saari
kunnallispolitiikan veteraani (kesk.)
Salo
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/