"Tilanne on kaoottinen ja henkisesti raskas" – Turkissa etsitään maanjäristyksen jäljiltä yli sataa ´nimetöntä´ lasta
Maanjäristyksen raunioista pelastajat löytävät elossa vauvan tai pikkulapsen, sivustakatsojat hurraavat ”Allahuekber” ja kamerat kuvaavat toivonpilkahdusta katastrofin keskellä.
Tällaisia ihmeitä on näytetty Kaakkois-Turkin maanjäristysalueelta vielä senkin jälkeen, kun Turkissa ja Syyriassa yli 35 000 ihmistä surmanneista maanjäristyksistä on jo kulunut viikko. Mutta mitä tapahtuu pelastetulle lapselle, se ei aina ole selvää.
Tällä hetkellä etsitään ainakin 114:ää omaisistaan erilleen joutunutta, pääosin 0–3-vuotiasta lasta, ja ilmoitusten määrä on kasvanut, kertoi STT:lle Hatice Kapusuz asiaa selvittävästä koordinointiryhmästä Turkissa.
Ryhmän verkosto koostuu yli sadasta vapaaehtoisesta kansalaisjärjestöjen työntekijästä sekä sosiaalityön asiantuntijasta, jotka yrittävät kartoittaa ”nimettömiksi” kutsuttujen lasten tilannetta julkisista lähteistä ja auttaa myös viranomaisia selvittämään lasten henkilöllisyydet.
– Tilanne on kaoottinen ja henkisesti raskas. Raunioista elossa pelastettu lapsi voi myöhemmin löytyä ruumishuoneelta, Kapusuz sanoi.
Sosiaalisessa mediassa jaetaan päivittäin listoja ja kuvia lapsista, joiden kerrotaan kadonneen maanjäristysalueelta Kaakkois-Turkissa.
Osa lapsista on kiidätetty sairaalaan muualle Turkkiin, koska tarvittavaa kiireellistä hoitoa ei ole voitu antaa lähempänä, mutta lapsen henkilöllisyys on jäänyt selvittämättä. Lapsi itse voi olla liian nuori tai liian huonossa kunnossa pystyäkseen kertomaan, kuka on.
Turkin terveysministeriön mukaan ainakin pääkaupungin Ankaran, Istanbulin, Mersinin, Kayserin ja Adanan sairaaloihin on päätynyt lapsia, joiden henkilöllisyydestä ei ole tietoa.
Terveysministeri Fahrettin Koca on vakuuttanut, että Turkin perhe- ja sosiaaliministeriö pitää näitä lapsia tarkasti silmällä ja yrittää selvittää heidän henkilöllisyytensä löytääkseen eloonjääneitä perheenjäseniä tai läheisiä.
Viime viikolla perhe- ja sosiaaliministeriö ilmoitti Twitterissä perustaneensa hätäpuhelimen, johon voi ilmoittaa yksin jääneistä lapsista tuhoalueella.
Joitain lapsia on onnistuttu myös löytämään sairaaloista. Kaikkiaan kadonneiksi lasketuista yli 220 lapsesta omaiset ovat löytäneet elossa yli 40, Kapusuz kertoi. Toisaalta lähes 70 lasta on löydetty kuolleina, yleensä ruumishuoneilta.
– Saimme myöhemmin tietää, että erään viikonloppuna pelastetun noin viisivuotiaan lapsen tila olikin huonontunut rajusti sairaalassa. Me keskitymme niin senhetkiseen iloomme ja ihmeen tapahtumiseen, mutta pelastamisen jälkeen edessä on vielä pitkä prosessi, Kapusuz sanoo.
Viimeviikkoinen maanjäristys oli pahin sitten Istanbulin lähistöllä tapahtuneen vuoden 1999 järistyksen, jolloin yli 17 000 ihmistä sai surmansa. Myös tuolloin katosi lapsia jälkikaaoksessa. Lopullisesti kadoksiin tiedetään jääneen ainakin kuusi 3–17-vuotiasta tyttöä.
– Haluamme, että tällä kertaa näin ei käy, ja siksi perustimme tämän verkoston, Kapusuz sanoi.
Kehitysyhteistyöjärjestö World Vision varoitti jo viime viikolla, että omaisista eroon joutuminen maanjäristyksessä lisää lasten riskiä joutua hyväksikäytön kohteeksi.
Katastrofitilanteessa voi kuitenkin olla vaikeaa kehittää turvajärjestelmiä tarpeeksi nopeasti, sanoi järjestön Syyrian-johtaja Johan Mooij tiedotteessa.
– Valitettavasti on ihmisiä, jotka saalistavat haavoittuvassa asemassa olevia ja käyttävät lapsia hyväkseen silloin, kun he eniten tarvitsisivat tukea ja suojelua, hän sanoi.
Syyriassa kuolonuhreja on huomattavasti vähemmän kuin Turkissa, mutta 12-vuotisen sotimisen seurauksena julkiset palvelut eivät toimi ja lasten suojeleminen on vaikeampaa.
Vielä ei ole selvää, kuinka moni lapsi on jäänyt tai jää orvoksi Turkkia ja Syyriaa kohdanneessa katastrofissa, mutta julkisuudessa monet ovat jo ilmoittautuneet halukkaiksi adoptoimaan heitä.
BBC:n mukaan tuhannet ihmiset ilmoittivat halukkuutensa adoptoida syyrialaisen Aya-nimisen vauvan, joka menetti molemmat vanhempansa sekä kaikki sisaruksensa maanjäristyksessä.
Sodan aikana orvoksi jääneet syyrialaiset pakolaislapset on kuitenkin yleensä sijoitettu sukulaistensa luokse, eikä lapsia helposti anneta suvun ulkopuolelle adoptoitaviksi. Guardianin mukaan myös Aya siirretään isosetänsä luokse asumaan.
Lastenjärjestö Unicefin hätäviestinnän asiantuntijan Joe Englishin mukaan adoptiota ei pitäisi koskaan tapahtua välittömästi katastrofin jälkeen.
– Siihen asti, kunnes lapsen vanhemman tai muiden läheisten perheenjäsenten olinpaikka voidaan varmistaa, katsotaan jokaisella eroon jääneellä lapsella olevan elossa olevia lähisukulaisia, hän kertoi CNN:lle sunnuntaina.