Tupakan verotus kiristyy, kotitalousvähennys paranee – katso täältä lista hallituksen päätöksistä
Hallitus päätti ennätyspitkiksi venähtäneissä kehysriihineuvotteluissaan vaalikauden lopun linjauksista. Suomenmaa listasi päätökset.
– Hallitus tavoittelee 80 000 lisätyöllistä. Toimenpiteiden valmistelua työllisyyden edistämisen ministerityöryhmässä. Hallitus on jo aiemmin päättänyt 31 000–33 000 lisätyöllisestä.
– Hallituskauden loppuun mennessä tehdään päätökset 110 miljoonalla julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista. Tavoitteena on, että vuosikymmenen puolivälissä työllisyysaste on 75 prosenttia.
– Valtiontalouden menokehys ylitetään 900 miljoonalla eurolla vuonna 2022 ja 500 miljoonalla eurolla vuonna 2023.
– Kehystason nostamisen yhteydessä päätettiin menojen uudelleenkohdennuksesta, jossa eräitä kehysmenoja alennetaan 370 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 alkaen. Säästöt ovat luonteeltaan pysyviä.
Hallitus tiivistää veropohjaa.
– Hallitus tiivistää veropohjaa, edistää yritysten investointeja ja vahvistaa kilpailukykyä. Esimerkiksi kone- ja laiteinvestointien kaksinkertaista poisto-oikeutta jatketaan vuosille 2024–2025.
– Fossiiliseen energiaan perustuvien lämmitysjärjestelmien korvaamista tuetaan veroratkaisuilla.
– Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää nostetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een. Muutos on väliaikainen ja se on voimassa vuosina 2022–2027.
– Tupakan verotusta kiristetään 100 miljoonaa euroa vuosina 2022–2023.
Tupakan verotusta kiristetään.
– Syksyn 2019 budjettiriihessä päätetyn mukaisesti parafiinisen dieselin verotuki poistetaan vuosina 2021–2023.
– Ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuosittain indeksitarkistukset, jotta verotus ei kiristyisi yleisen ansiotason nousun myötä.
– Hyvinvointialueiden perustamisen myötä kuntien verotuloja siirretään valtiolle kuntien kustannus- ja tehtävätaakan merkittävästi vähentyessä.
– Tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.
– Hallitus kohdentaa 300 miljoonaa euroa vuodelle 2022 niin sanottuihin kertaluonteisiin tulevaisuusinvestointeihin.
– Koronavirusrokotteiden hankintaan varataan 50 miljoonaa euroa vuodelle 2022 ja 35 miljoonaa euroa vuodelle 2023.
– Hallitusohjelman mukaisen positiivisen luottotietorekisterin toteutukseen osoitetaan yhteensä 29,2 miljoonaa euroa vuosina 2022–2024.
– Vuosien 2022 ja 2023 osalta rahapelitoiminnan tuottojen tuloutuksen laskua kompensoidaan edunsaajille. Kompensaatio on 330 miljoonaa vuonna 2022 ja 305 miljoonaa vuonna 2023.
– Käyttöön otetaan energiaintensiivisten yritysten sähköistämistuki, joka kannustaa entistä tehokkaammin hiilineutraaliin tuotantoon.
– Finnveran luottoinstrumentteja kehitetään ja nostetaan Finnveran yrittäjälainan 100 000 euron enimmäismäärää merkittävästi lisääntyvien omistajavaihdosten tehokkaammaksi rahoittamiseksi. Kasvulainamääriä lisätään vähintään kaksinkertaiseksi.
– Yksinyrittäjien sosiaaliturvan parantamiseksi tehdään jatkoselvitys kehysriiheen 2022 mennessä.
– Hallitus on sitoutunut päättämään tarvittavat lisätoimet, jotta hiilineutraalius 2035 toteutuu. Hallitus päättää lisätoimista ilmastosuunnitelman ja ilmasto- ja energia-strategian hyväksymisen yhteydessä syksyllä 2021.
Hallitus tunnistaa tarpeen tukea ripeästi oikeudenmukaista siirtymää.
– Hallitus tunnistaa tarpeen tukea ripeästi oikeudenmukaista siirtymää. Käyttöön otetaan luopumispaketti turvetuotannosta luopuville yrittäjille. Tukipaketin rahoitus tapahtuu 60 miljoonalla eurolla vuonna 2021 ja 10 miljoonalla eurolla vuonna 2022.
– Turpeen verotuksessa turpeen verottoman pienkäytön alaraja nostetaan 5 000 MWh:sta 10 000 MWh:iin vuosina 2022–2026 ja 8 000 MWh:iin vuosina 2027–2029. Veroa maksetaan vain siltä osin kuin käyttö ylittää alarajan. Hallitus antaa eduskunnalle syksyllä 2021 esityksen turpeen lattiahintamekanismista.
– Luontolahjani Suomelle -kampanja käynnistetään hallitusohjelman mukaisesti. Yksityisen omistajan siirtäessä suojeluun omistamansa arvokkaan luontoalueen, Metsähallituksen luontoarvoiltaan arvokkaimmista alueista siirretään suojeluun vastaavankokoinen alue.
Hallitus edistää monipaikkaisen työn ja opiskelun muotojen vakiintumista.
– Hallitus toteuttaa laaja-alaisen toimenpidekokonaisuuden lasten ja nuorten koronavaikutusten lieventämiseksi. Rahoitusta kohdennetaan mm. oppimisvajekokonaisuuteen sekä nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin.
– Toteutetaan oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen määräytymisperusteiden uudistaminen, jolla tuetaan nuorten kouluttautumista ja työllistymistä.
– Hallitus edistää monipaikkaisen työn ja opiskelun muotojen vakiintumista. Valtioneuvosto tekee vuoden 2022 alussa periaatepäätöksen alueellisesta läsnäolosta ja monipaikkaisuudesta.
– Hallitus asettaa tavoitteekseen tukea aktiivisesti ihmisten mahdollisuutta perheellistyä ja saada toivomansa määrä lapsia.
– Tavoitteena on kasvattaa työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa vähintään 10 000 hengellä vuodessa vuoteen 2030 mennessä.
Tavoitteena on kasvattaa työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa.
– Velkajärjestelylakia muuttamalla parannetaan velkajärjestelyyn pääsyä ja edesautetaan sekä taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden yrittäjien että muiden velallisten selviytymistä velkajärjestelystä.
– Maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikoja lyhennetään. Kuluttajaluottojen enimmäiskoron mahdollista pysyvää madaltamista ja markkinoinnin rajoittamista arvioidaan.
– Hallitus varautuu osoittamaan kahden ulkovartiolaivan hankinnan edellyttämän rahoituksen vuoden 2021 lisätalousarvioesityksissä.
– Ulkomaalaislain kokonaisuudistuksesta valmistellaan esiselvitys.
– Valtioneuvosto hyväksyy julkisen talouden suunnitelman yleisistunnossaan toukokuussa, jonka jälkeen se julkaistaan valtiovarainministeriön nettisivuilla. Julkisen talouden suunnitelma, joka sisältää Suomen vakausohjelman, toimitetaan myös EU:n komissiolle.