Influenssan huippukausi yhä edessä – erityisesti nuorilla ja nuorilla aikuisilla peräkkäisiä flunssia
Talviseen tapaan Suomessa niistetään ja yskitään, mutta mitään erityisen laajaa tai pahaa tautiaaltoa ei nyt ole liikkeellä, kerrotaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Influenssaepidemia on alkanut ja tautimäärät nousussa, mutta vielä ei olla epidemian huipussa.
Isossa osassa hengitystieinfektioista on kyse tavallisesta flunssasta eli nuhakuumeesta, jota aiheuttavat sadat eri virukset. Moni on jo huokaillut, miten kumman pitkään flunssainen olo oireineen tuntuu jatkuvan.
– Usein kyse voi olla siitä, että tartuntoja on saanut parikin perätysten ja tauti vaikuttaa siksi pitkittyvältä, kertoo ylilääkäri Leif Lakoma THL:stä.
Näitä peräkkäisiä ja osin pitkittyneitäkin flunssia on erityisesti nuorilla ja nuorilla aikuisilla, sanoo infektiosairauksien ja sisätautien erikoislääkäri Veli-Jukka Anttila terveysyritys Mehiläisestä.
– Kun yhdestä taudista paranee, niin aika nopeasti tulee seuraava. Tällaisia potilaita on tullut aika paljon vastaanotolle. Ihmiset ovat olleet huolissaan, onko heillä joku perussairaus tai muu.
Oireet ovat Anttilan mukaan perusterveillä yleensä aika helppoja: kurkkukipua, pientä kuumetta ja nuhaa.
Anttilan neuvot tautiketjujen välttämiseen ovat tuttuja: pese käsiä, pysy runsaiden oireiden kanssa kotona, yski hihaan ja käytä flunssaisena ihmisten parissa liikkuessasi maskia.
Valtaosin taudeista selviää kotikonstein, lepäämällä ja ottamalla tarvittaessa esimerkiksi särkylääkettä. Jos yleisvointi laskee tai oireet ovat vakavia tai pahenevat, on syytä olla yhteydessä terveydenhuoltoon.
Viime vuosina influenssaa on ollut runsaasti jo vuodenvaihteen lomakauden jäljiltä, mutta tänä vuonna tautihuippu näyttää siirtyneen myöhemmäs.
Lakoman mukaan vielä on aikaista arvioida, kuinka pahaksi epidemia kehittyy ja miten hyvin tämän vuoden influenssarokote tautia ehkäisee.
Anttilan mukaan influenssan huippu on joinain vuosina osunut eteläisen Suomen talvilomien aikaan eli viikolle 8, mutta epidemian etenemistä on vaikea ennustaa.
Kun epidemia on vasta alkuvaiheessa, influenssarokotteen ehtii vielä hyvin ottaa.
Suomessa tavattiin viime vuonna ennätysmäärä hinkuyskätapauksia, mutta tilanne on lokakuusta lähtien ollut rauhoittumaan päin.
Pahimmillaan hinkuyskä voi olla hengenvaarallinen tauti alle 1-vuotiaille ja erityisesti vastasyntyneille, jotka eivät ole ehtineet saada yhtäkään rokoteannosta hinkuyskää vastaan tai joiden äitejä ei ole rokotettu raskauden aikana. THL suosittelikin viime elokuussa hinkuyskärokotteen tehosteannosta raskaana oleville.
– Suositus on toistaiseksi voimassa tammikuun loppuun, eikä sen jatkosta ole vielä päätöksiä, Lakoma kertoo.
Hinkuyskää oli varsinkin nuorissa ikäryhmissä. Suomessa löydettiin viime kesänä ensimmäistä kertaa antibiooteille vastustuskykyistä hinkuyskäkantaa.
Myös mykoplasmatapauksia rekisteröitiin viime vuonna ennätyksellisen paljon, erityisesti kouluikäisten lasten ja nuorten aikuisten parissa. Tapauksia on yhä tavanomaista enemmän, vaikka määrät ovat olleet marraskuun alkupuolelta lähtien laskussa.
Mykoplasma esiintyy yleensä epidemioina 3–7 vuoden välein.
Erityisesti varuskuntia riepotellut adenovirusepidemia näyttäisi sekin olevan taittumaan päin. Testeillä todennetut tartuntamäärät ovat Lakoman mukaan olleet laskussa lokakuun alkupuolelta lähtien.
Varuskunnissa otettiin kuitenkin varotoimet käyttöön, ja alkuviikosta palvelukseen astuneet uudet alokkaat on tautien välttämiseksi jaettu toisistaan erillään pidettäviin osastoihin.
Taudit leviävät helposti varuskunnissa, joissa yövytään usean hengen tuvissa ja ollaan muutenkin paljon tekemisissä toisten kanssa.
Rs-virus aiheuttaa hengitystieinfektioita yleensä talvikuukausina, mutta vaikka tautimäärät ovat kasvaneet, vielä ei voida puhua epidemiasta.
Anttilan mukaan rs-virusepidemia tulee yleensä joka toinen vuosi aiemmin, joka toinen vuosi myöhemmin. Nyt näyttäisi olevan myöhäisemmän epidemian vuosi.
Rs-virus on pienten lasten yleisin virustauti. Lisäksi tätä infektiota todetaan runsaasti vanhuksilla. Näillä ryhmillä virus voi aiheuttaa myös vakavan alempien hengitysteiden tulehduksen, keuhkokuumeen tai ilmatiehyeiden tulehduksen. Jälkimmäiset voivat johtaa hengitysvaikeuksiin.
Myös koronatilanne on toistaiseksi rauhallinen. Vastaavaa voimakasta tautiaaltoa, mitä nähtiin loppuvuodesta 2023, ei ole näkynyt, Lakoma kertoo.
Lapissa Käsivarren erämaa-alueen retkeilykohteissa todettiin tällä viikolla vatsatautia. Lakoma muistuttaa, että vatsatautien aiheuttajia on useita ja esimerkiksi adenovirus voi oireilla myös vatsatautina.
Rajun vatsataudin tuova ja herkästi tarttuva norovirus aiheuttaa yleensä vuosittain yhden vatsatautien piikin, useimmiten tammi–maaliskuussa. Anttilan mukaan norosta puhuttiinkin aiemmin talvioksennustautina. Toistaiseksi taudista ei ole vielä nousun merkkejä THL:n tartuntatautirekisterissä.
Noroviruksen oireet alkavat yleensä äkillisesti pahoinvoinnilla ja oksentelulla. Taudin oireita ovat myös ripuli ja vatsakipu, joskus harvemmin lisäksi kuume tai lihaskivut.