Keskustanuoret 80 | "Kullekin sukupolvelle on onnistuttu tuottamaan oma ääni"
Suomen Keskustanuoret ry. on saavuttanut kunnioitettavan 80 vuoden iän. Järjestö juhlii taivaltaan kuluvana viikonloppuna Helsingissä.
Varsinaisesti tasavuodet tulivat täyteen jo kesällä. Maaseudun Nuorten Liiton perustamiskokous järjestettiin 30. kesäkuuta 1945 Salon palokunnantalolla. Tasavuosien kunniaksi myös keskustanuorten tämänvuotinen liittokokous järjestettiin Salossa.
Keskustanuoret on ollut perinteisesti Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. Yleinen trendi on tosin karsinut keskustanuortenkin rivejä, kun nuoret eivät enää liity poliittisiin järjestöihin kuten ennen. 30-vuotiaana jäsenyys jo loppuu.
Vaikuttavuutta järjestöllä on yhä. Keskustanuorten poliittiset avaukset ovat saaneet medianäkyvyyttä yhä paremmin, ja puolueen tasolla nuoret keskustalaiset ovat hyvin edustettuna eri elimissä.
Liitto tunnetaan monesta, etenkin ehkä kasvatusjärjestönä. Ties kuinka moni paikallispäättäjä, kansanedustaja ja ministeri on oppinut politiikan tavoille keskustanuorissa.
Kasvatteihin mahtuu myös kaksi valtioneuvosta ja useampi pääministeri.
Ansioluettelossaan keskustanuorilla on monenlaista. Nuoren Keskustan Liitto toi vihreän aaltonsa myötä ympäristöasiat suomalaiseen politiikkaan 1960- ja 1970-lukujen taitteessa, mikä lienee näkyvin ansio.
Unohtaa ei sovi myöskään, kuinka maalaisliiton nuori polvi sysäsi Urho Kekkosen presidenttitielle.
1950-luvulta alkaen nuoret ajoivat Johannes Virolaisen johdolla puolueen nimenmuutosta. Jos maalaisliitosta ei olisi tullut keskustaa 1965, puolue olisi saattanut kuihtua marginaaliin ennemmin tai myöhemmin ja Suomen poliittinen historia näyttäisi hyvin erilaiselta.
Moni Maaseudun Nuorten Liiton osasto vaihtoi nimensä keskusta-nimen pohjalta jo ennen kuin puolue teki näin. Itseluottamus uuden sivun kääntämisessä oli siis kova. 2005 Nuoren Keskustan Liitosta tuli Suomen Keskustanuoret.
1970-luvun ylipolitisoituneessa ilmapiirissä keskusta tarjosi nuorisolle sovittelevan tien, jolla sai olla myös ideologinen. 1980-luvulla Nuoren Keskustan Liitto oli edelläkävijänä kehitysapupolitiikassa.
Suomen eurooppalaistuessa 1990-luvulla keskustanuoret oli edelläkävijä puolueperheessä. Liberaali manifesti ynnä muut linjaukset olivat jo 1980-luvun puolella asemoineet nuorisojärjestöä ja sittemmin puoluetta eurooppalaisittain. Tuolloin keskustanuoret alkoi ajaa voimalla sosiaaliturvan uudistusta perustulon eli tietynlaisen kansalaispalkan suuntaan. Vaikuttaminen tämän puolesta jatkuu edelleen.
Uudella vuosituhannella piti opetella nettiajan tavoille. 2000-vuosikymmenellä keskusta oli Suomen suosituin puolue nuorison keskuudessa, paljolti keskustanuorten ansiosta.
Viime vuosien edelläkävijyyttä on ollut ehkä näkyvimmin keskustanuorten malli asevelvollisuuslain tasa-arvoistamiseksi. Sukupuolineutraali kansalaispalvelus otettiin liiton kannaksi 2010-luvun alkupuolella, ja varsinainen malli valmistui vuosikymmenen seuraavalla puoliskolla.
Keskustanuoret määrittelee neljäksi arvokseen sivistyksen, yhdenvertaisuuden, kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden.
Näiden rinnalla tärkeää on arvojen pysyvyys ylisukupolvisena elementtinä.
Liiton väistyvä puheenjohtaja Jere Tapio kertoo vaikuttuneensa erityisesti vihreän aallon sukupolven tapaamisesta viime kesänä.
Nurmekseen kokoontui kesällä 1975 Suvijuhlille peräti 8000 keskustanuorta pääteemanaan vihreä yhteiskunta. Itse tasavallan presidentti Urho Kekkonen kunnioitti tapahtumaa läsnäolollaan. 50 vuotta myöhemmin tätä muistelemaan saapui silloin paikalla olleita vielä ”satapäisinä massoina”.
– Keskustelu oli edelleen vireää ja nuorkeskustalainen aate edelleen syvällä, Tapio kertoo Suomenmaalle havainnostaan.
– Nuorkeskustalainen yhteisö oli senkin sukupolven kasvattanut ja heitä kannatellut. Siinä oli jotakin pysäyttävää, jopa poikkeuksellista suomalaisessa poliittisessa kentässä.
Tapio pitää keskustanuorten pitkän menestyksen avaimena sitä, kuinka kullekin sukupolvelle on onnistuttu tuottamaan oma ääni, jonka sukupolvet kokevat merkityksellisenä pitkälle nuoruusvuosien jälkeenkin.
Jäsenmääräkehitys on ollut selkeän laskusuuntainen, mutta keskustanuorten puheenjohtaja toteaa kehityksen olevan jo ”tasaantumaan päin”.
– Ellei jo tasaantunut.
Aika on kaikille poliittisille nuorisoliikkeille haastava, Tapio toteaa.
– Nuoriso löytää enemmän merkityksiä yksittäisistä kysymyksistä, liikkeistä ja aktivismista. Puoluepolitiikka koetaan korkeakynnyksisenä.
– Sitran tutkimuksessa nousi esiin, että ei koeta, että omat kyvyt ja taidot riittävät osallistumiseen. Siinä koetaan jopa pelkoa.
Kysymys on, miten luodaan kevytosallistumisen muotoja ja vaikkapa neljännen sektorin ilmiöiden kautta luodaan osallisuutta.
– Jos katsotaan vuosikymmenien päähän, ihan takuulla tulee menemään niin, että erilaiset trendit ja ajat seuraavat toisiaan. En pidä ollenkaan mahdottomana, että muutaman vuosikymmenen päästä seuraava polvi ehkä vähän vastaliikkeenäkin palaa järjestäytyneiden poliittisten organisaatioiden äärelle, Jere Tapio ennustaa.
”Pitkäjänteisyydessä ja vakaammissa liikkeissä” voi löytyä jotain, mistä hakea turvaa, hän katsoo.
– Olen kohtalaisen luottavainen, että nekin ajat palaavat. Mutta siihen saakka tietenkin täytyy kyetä uusiutumaan ja elämään ajassa ja vastaamaan kulloisenkin nuorison tarpeisiin.
Lähteenä mm. Nuoria keskeltä – Keskustanuoret 1955–2005, Petri P. Pentikäinen, Gummerus 2005.